Eduskunta hyväksyi Lex Nokian, neljäsosa edustajista poissa
5. maaliskuuta 2009
Eduskunta on hyväksynyt toisessa ja lopullisessa käsittelyssään Lex Nokian äänin 96–56. Äänestyksestä jäi pois 47 kansanedustajaa. Poissaoleviin lukeutuvat ministerit Stefan Wallin, Jyrki Katainen, Mauri Pekkarinen ja Mari Kiviniemi[1]. Hallituspuolueiden edustajista lakiesitystä vastaan asettuivat Vihreiden Jyrki Kasvi ja Johanna Sumuvuori.[2][3] YLE:n uutisten mukaan poissaolojen suurta määrää voi selittää se, että kaksi eduskunnan valiokuntaa oli äänestyksen aikaan ulkomailla.[4]
Electronic Frontier Finland - Effi ry on vedonnut presidenttiin, että hän pyytäisi ennen lain allekirjoittamista korkeimmalta oikeudelta lausunnon lain perustuslaillisuudesta.[5] Mikäli presidentti ei haluaisi jostain syystä vahvistaa lakia, ehdotus palaa eduskunnalle, joka voi halutessaan hyväksyä lain ilman presidentin vahvistusta.[4] Myös kolmen vuoden takaisen Lex Karpelan hylkäämiseksi tehtiin vaikuttamistyötä loppuun asti.[6] Tuolloin kerätty kansalaisadressi jäi toimittamatta ennen presidentin esittelyä, joka toteutettiin nopeutetussa aikataulussa.[6] Effi on kertonut uutistoimisto AFP:lle valittavansa tarvittaessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, mikäli laki tulee voimaan.[7] Presidentti Tarja Halonen hyväksyi lain 13.3.2009.[8]
Lain sisältö[muokkaa]
Laki antaa yritykselle oikeuden tarkkailla automatisoidusti työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistetietoja (lähettäjä, vastaanottaja, koko ja aika). Automaattinen tarkkailu ei edellytä epäilyä väärinkäytöksestä, eikä siihen tarvitse pyytää lupaa keneltäkään. Lakiin sisältyvät yritysten ohella muutkin yhteisötilaajat: yliopistot, koulut, virastot, kirjastot ja jotkin taloyhtiöt. [9] Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tunnistamistietojen tarkkailu olisi viimeinen keino puuttua mahdollisesti vakavaa haittaa aiheuttavaan verkon väärinkäyttöön.[10]
Manipulointisyytökset[muokkaa]
Helsingin Sanomien mukaan Lex Nokia on yrityksen lobbauksen mestarinäyte. Lakiesitys paljastaa Nokian poikkeuksellisen vallan Suomessa. Yrityksen mahti sai monet virkamiehetkin sulkemaan silmänsä lain ongelmilta. HS:n haastatteleman virkamiehen mukaan lakia ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Asiasta lausuntoja antaneet eivät uskaltaneet puhua omalla nimellään. Nokia järjesti lainlobbaukseen isoja tilaisuuksia. Nokian väitetään käyttäneen lain lobbaukseen myös uhkailua.[11] Nokia on kiistänyt uhanneensa mitenkään.[12] Liikenne- ja viestintäministeriön lakia valmistelleen työryhmän jäsenistä kahdeksan on kieltänyt kokeneensa painostusta ja yhdeksäskin kiistää Nokian painostaneen suoraan. (Kolmea muuta jäsentä Talouselämä-lehti ei tavoittanut artikkeliaan varten.) [13]
Lobbauksesta vastasi sen kokeneiden mukaan Nokian yhteiskuntajohtaja Veli Sundbäck. EK toimi Nokian juoksupoikana. Jotkut virkamiehet epäilivät, että Sundbäckillä oli suora yhteys Matti Vanhaseen.[11]
Ongelmat laissa ja sen laadinnassa[muokkaa]
Esitetty lakimuutos kaventaisi oikeusoppineiden mukaan kansalaisten perusoikeuksia, muttei ratkaisisi ongelmia, joita varten se on säädetty.[14] Välittömästi Lex Nokian hyväksymisen jälkeen Matti Vanhanen siirsi poliittisen keskustelun eläkeiän nostoon. Valtiovarainministeriö ja Raimo Sailas ovat kaupanneet vuosia tätä sosiaaliturvan heikennystä ja julkisten varojen säästöä.[15]
Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtosen mukaan sähköpostin tunnistetietoja ei voi käyttää näyttönä rikosepäilyjen tueksi. Lehtonen on tutkinut informaatioteknologian oikeuskysymyksiä 80-luvulta alkaen. Yrityssalaisuuksia voi vuotaa useilla muillakin tavoilla, joissa kiinnijäämisriski on paljon pienempi. [16]
Eduskunnan perustusvaliokunnan kuulemien oikeustieteen professorien mielestä sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesitys olisi pitänyt käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka epäili joulukuussa 2008 Lex Nokian oikeusperusteita. Hänen mukaansa se ei ollut oikeudellisesti perusteltavissa, ja hän epäröi, oliko käsittelyoikeuksia riittävän tarkasti eritelty. Kyse on poliisia suurempien valtuuksien myöntämisestä yksityiselle taholle ilman lupamenettelyä. [14]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ HE 48/2008 vp (Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, toinen käsittely), pöytäkirja: PTK 18/2009 vp 4.3.2009. Eduskunta. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ Linnake, Tuomas: Lex Nokia meni läpi eduskunnassa Digitoday. 4.3.2009. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ Riidelty Lex Nokia hyväksyttiin, 47 edustajaa poissa äänestyksestä, Vihreistä Kasvi ja Sumuvuori äänestivät vastaan, Keskustan Kalli: Jatkossa ei menetellä näin., Helsingin Sanomat 5.3.2009
- ↑ 4,0 4,1 Lex Nokia hyväksyttiin eduskunnassa YLE Uutiset. 4.3.2009. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ Nikulainen, Kalevi: Effi vetoaa presidenttiin urkintalaissa Digitoday. 5.3.2009. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ 6,0 6,1 Kuivalainen, Jaakko: Presidentti vahvisti Lex Karpelan Digitoday. 14.10.2005. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ Finnish parliament allows employers to monitor emails Yahoo! News. 5.3.2009. Viitattu 6.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Helsingin Sanomat 14.3.2009 A4
- ↑ Lakia vahvempi Nokia, Helsingin Sanomat 1.2.2009 D1 Artikkelin verkkoversio
- ↑ Oikaistavia väitteitä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 1.3.2009.
- ↑ 11,0 11,1 Lakia vahvempi Nokia, Helsingin Sanomat 1.2.2009 D1 Artikkelin verkkoversio
- ↑ Nokia kiistää painostusväitteet, Iltalehti, 1.2.2009
- ↑ En se minä ollut 20.2.2009. Talouselämä.
- ↑ 14,0 14,1 Sajari, Petri: Oikeuskansleri arvostelee kiisteltyä Lex Nokiaa Helsingin Sanomat. Viitattu 7.12.2008.
- ↑ Idea ei Rukan ladulta, Ilta-Sanomat 3.3.2009 s.7
- ↑ Uutisanalyysi: Lex Nokia: Näyttö puuttuu, Oikeudenkäytön luovuttaminen yksityisille epäilyttää Helsingin Sanomat 25.11.2008 B5
Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Lex Nokia.
