Oikeusprofessorien mukaan Lex Nokia loukkaa Suomen perusoikeuksia

Lisää linkkejä
Wikiuutisista

20.marraskuuta 2008

Lex Nokia on nimitys lakimuutosehdotukselle Suomen sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Nimitys johtuu siitä, että kansainvälisen pörssiyhtiön Nokian uskotaan olleen tiiviisti mukana lainmuutoksen valmistelussa. Helsingin Sanomain toimittajan mukaan lainmuutos sai alkunsa pitkälti Nokian vaatimuksesta. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan 1.9.2004. Hallituksen esitys lain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle 25.4.2008. Liikenne- ja viestintäministeri vuodesta 2004 oli Leena Luhtanen (sd) ja 19.4.2007 alkaen Suvi Linden (kok). Useat suomalaiset oikeustieteen professorit ovat alusta asti arvostelleet ankarasti hallituksen esitystä. [1]

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Lex Nokia vain selventää yhteisötilaajien oikeutta käsitellä sähköisen viestinnän tunnistamistietoja. Se selventää vuoden 2004 lakia, joka on ollut liian tulkinnanvarainen.[2] Tunnistamistietojen käyttömahdollisuutta rajataan ja tiukennetaan.[2] Se tekee selväksi, miten tunnistetietoja on mahdollista käyttää tekniseen kehittämiseen, luvattoman ja ohjeiden vastaisen käytön selvittämiseen sekä automaattiseen tilastolliseen analyysiin.[3] Lex Nokia ei sallisi yhteisötilaajien lukea käyttäjien sähköpostiviestejä.[4]

Nokian tietovuotoepäily 2005[muokkaa]

Nokia teki rikosilmoituksen vuoden 2005 alussa epäilemästään tietovuodosta kilpailijalleen Huaweille. Nokia epäili yrityssalaisuuksien vuotoa. Kesällä 2006 Nokia pyysi keskeyttämään esitutkinnan. Tunnistetiedoilla ei saatu näyttöä rikoksesta. Nokian mukaan sille ei aiheutunut taloudellista haittaa epäillystä tietovuodosta.[1]

Helsingin Sanomien mukaan Nokian työntekijä havaitsi epäilyttäviä yhtäläisyyksiä kiinalaisen Huawein uuden tukiasematuotteen ja Nokian uuden tuotteen välillä Cannesin gsm-messuilla vuonna 2005. Nokia epäili yritysvakoilua ja teki tutkintapyynnön keskusrikospoliisille. Rikostutkinnan yhteydessä Nokia selvitti sähköpostien tunnistetietoja ja havaitsi yhdeltä koneelta 69 yhteydenottoa Huaweihin. Lain mukaan Nokialla ei ollut lupaa tarkastaa sähköpostien tunnistetietoja. Useat Helsingin Sanomien haastattelemista oikeusoppineista olivat sitä mieltä, että Nokia rikkoi tapauksessa sähköisen viestinnän tietosuojalakia.[5] Nokia kommentoi Helsingin Sanomille, että yhtiö toimi poliisin pyyntöjen toteuttajana. Poliisille toimitettiin sen pyytämät sähköpostien tunnistetiedot. HS:n tietojen mukaan juuri tämä tapaus on niin sanotun Lex Nokia -lain takana. [6]

Tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon, jonka mukaan tuotekehitysdokumentteja sisältävän palvelimen lokitietojen tarkastaminen on laillista, jos henkilökunta tietää asiasta.[5]

Nokia rikkoi lakia[muokkaa]

Helmikuussa 2005 Nokia selvitti työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Tapaus muistuttaa aikaisempaa Microcell-tapausta. Silloin syyttäjä katsoi Nokian rikkoneen lakia ja poliisin virkavelvollisuuttaan, koska urkinnasta ei tehty rikosilmoitusta. Asiantuntijan mukaan myös Huawei-tapauksesta olisi Nokiasta pitänyt tehdä rikosilmoitus.[7]

Perustuslakivaliokunta[muokkaa]

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunta antaa lausunnon lakien Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokuntan mukaan Lex Nokia -lakiesitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunnan mukaan yrityssalaisuuksien liiketaloudellinen merkitys on niin suuri, että sen perusteella kansalaisten perusoikeuksia saa rajoittaa. Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi on valiokunnan puheenjohtaja. Kimmo Sasin mukaan ”[k]aikkia perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jos perusoikeuksien rajoittamisedellytykset täyttyvät ja oikeuksien rajoittamiselle on riittävän painava syy”.[1]

Pakkokeinolaki[muokkaa]

Pakkokeinolain mukaan poliisi voi saada tuomioistuimelta luvan teletunnistetietojen käyttöön, kun rikoksesta voi saada vähintään neljä vuotta vankeutta. Yrityssalaisuuksien rikkomisen enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Lex Nokia -esitys antaa työnantajille poliisia suuremmat oikeudet. Poliisi ei pääse käsiksi tunnistamistietoihin, jos epäilynä on yrityssalaisuuden rikkominen.[1]

Kritiikki[muokkaa]

Joukko suomalaisia oikeusasiantuntijoita on ilmoittanut vastustavansa Lex Nokia -lakiehdotusta ainakin sen nykymuodossa.[1][8] Oikeusoppineet epäilevät, että sähköpostin tunnistetietojen tarkkailulla ei kyetä estämään yrityssalaisuuksien vuotamista. Oikeustieteen asiantuntijoiden mukaan hallituksen esitys on Suomen perustuslain vastainen. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan: ”Nokia selätti Suomen perustuslain. Talouselämän vaikutusvalta ja mahti sanelivat tämän lakiesityksen. Kansalaisten perusoikeudet jäivät toiseksi.” Professori Ojanen sanoo: ” Tällaiset tapahtumat herättävät kysymyksen, mikä on perustuslakivaliokunnan rooli, jos taloudelliset ja poliittiset intressit saavat yliotteen perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista.”

Lappeenrannan teknillisen yliopiston informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen ihmetteli perustuslakivaliokunnan tapaa ohittaa asiantuntijoiden näkemykset: ”Laki olisi pitänyt käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä.”[1]

Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjalainen: ”Nyt heikennetään selvästi yhteydenpidon perustuslaillista suojaa. Esityksessä puututaan merkittävällä tavalla keskeisiin perusoikeuksiin ja yksilönoikeuksiin perusteella, jota en hyväksy.”[1]

Professori Mikael Hildén ei pidä lakiesitystä perusoikeusjärjestelmän mukaisena: ”Jos ongelmana nähdään, että pakkokeinolain perusteella viranomaiset eivät pääse riittävästi käsiksi sähköpostin tunnistetietoihin, pitäisi pakkokeinolakia laventaa ja säilyttää tunnistetietojen kerääminen rikosepäilyissä yksinomaan viranomaisilla eikä antaa oikeuksia yrityksille.”[1]

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasen mukaan: ”Ydinongelma on, että työnantaja päättäisi itse, milloin kyse on yrityssalaisuuksista ja mikä on perusteltu syy epäillä tietovuotoa. Työnantajan toimivaltuudet ovat yksinkertaisesti liian laajat. Ongelmallista on myös, että työnantajalla ei olisi minkäänlaista lupamenettelyä, kuten viranomaisilla on.”[1]

Lapin yliopiston oikeusinformatiikan instituutin johtaja professori Ahti Saarenpää: ”Jos lakiesitys hyväksytään eduskunnassa, Suomen maine yksilön oikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona vaarantuu.”[9]

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan: ” Eurooppalaisen oikeuskäsityksen mukaan tämä lakiesitys heikentäisi liian paljon perusoikeuksia.”[9]

Teleurkinta muissa yrityksissä[muokkaa]

Sonera teki vuosina 1998-2001 laitonta 80 ihmisen teleurkintaa, jossa selvitettiin toimittajien tietolähteitä. Tapaus johti ehdollisiin vankeusrangaistuksiin törkeästä televiestintälain rikkomisesta. Deutsche Telekom keräsi konsulttien avulla tietoja puheluiden ajasta, paikasta ja osapuolista vuonna 2005. Deutsche Telekom yritti selvittää, kuka johtajista antoi tietoja medialle. Puheluja ei kuunneltu.[10]Saksalainen lehdistö seuraa Deutsche Telekomin urkintaa edelleen.[11][12][13] Deutsche Telekom AG ja T-Online yhdistyivät vuonna 2006.

Näyttö puuttuu[muokkaa]

Sähköpostin tunnistetiedoilla ei voi hankkia näyttöä rikosepäilyjen tueksi. Yrityssalaisuuksien vuotamisesta sähköpostilla ei ole luotettavaa näyttöä. Nokian Microcell-jutussa yrityksen tekemä tunnistetietojen tarkkailu ei riittänyt edes esitutkinnan käynnistämistä rikoksen suhteen. Huawei-tapauksessa näyttö ei ollut riittävä syyteharkintaan. Vaikka yritykset saisivat seurata tunnistetietoja, se ei suojelisi liikesalaisuuksien vuotamiselta.[14]

Oikeuskanslerin moite[muokkaa]

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka epäili joulukuussa 2008 myös Lex Nokian oikeusperusteita. Hänen mukaansa se ei ole oikeudellisesti perusteltavissa, eikä käsittelyoikeuksia ole riittävän tarkasti eritelty. Kyse on poliisia suurempien valtuuksien myöntämisestä yksityiselle taholle ilman lupamenettelyä. Eduskunta äänestää laista joulukuun puolivälissä.[15]

Asiantuntijan todistus[muokkaa]

Yrityssalaisuuksia voi vuotaa useilla muillakin tavoilla, joissa kiinnijäämisriski on paljon pienempi. Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtonen on tutkinut informaatioteknologian oikeuskysymyksiä 80-luvulta alkaen. Hänen mukaansa liikennetiedoilla ei ole rikosoikeudellista näyttöä ja lakiehdotus loukkaisi perusoikeuksia.[16]

Isännöitsijälle urkintaoikeus?[muokkaa]

Oikeus luottamukselliseen viestintään on perustuslaissa määrätty perusoikeus. Sille antaa suojan myös Euroopan ihmisoikeussopimus. Urkintaoikeus annettaisiin lakiesityksessä myös yliopistoille, virastoille, kirjastoille ja taloyhtiöiden isännöitsijöille.[17] Sähköpostin lisäksi laki koskisi nettipuheluita ja pikaviestipalveluita.[18] LVM huomauttaa, että tunnistamistietojen urkkiminen on mainituille yhteisötilaajille viimeinen keino verkon väärinkäytön selvittämiseksi, jos väärinkäytöstä aiheutuu ”huomattavaa haittaa”.[4]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Oikeusoppineet: Lex Nokia rikkoo perustuslakia Helsingin Sanomat 20.11.2008
    Nokian tietovuotoepäily lain taustalla Helsingin Sanomat 19.11.2008 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”HS20.11” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 Liikenne- ja viestintäministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia - Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
  3. ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunta.
  4. ↑ 4,0 4,1 Liikenne- ja viestintäministeriö: Oikaistavia väitteitä - Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
  5. ↑ 5,0 5,1 Nokia jatkoi työntekijöidensä viestiliikenteen urkintaa 2005 HS. Viitattu 1.2.2009.
  6. ↑ Vuonna 2005 epäiltiin vuotoa Huaweille. HS: Nokia urkki sähköposteja Kiinan vakoilujupakassa Tietokone 9.6.2008
  7. ↑ Nokia jatkoi sähköpostiurkintaa vuonna 2005, Oikeusoppinut ihmettelee, ettei krp puuttunut Nokian toimintaan, Helsingin Sanomat 9.6.2008 A3
  8. ↑ Uutisanalyysi: Lex Nokia: Näyttö puuttuu, Oikeudenkäytön luovuttaminen yksityisille epäilyttää, Helsingin Sanomat 25.11.2008 B5
  9. ↑ 9,0 9,1 Oikeusoppineiden mielestä Lex Nokia rikkoo perustuslakia, Helsingin Sanomat 20.11.2008 B4
  10. ↑ Deutsche Telekom urkki puheluita, Helsingin Sanomat 27.5.2008 B7
  11. ↑ Telekom bespitzelte auch eigene Mitarbeiter Spiegel 25.10.2008
  12. ↑ Datenskandal Deutschland-Chef von T-Mobile tritt zurück Spiegel 5.11.2008
  13. ↑ T-Mobile verweigert Kunden konkrete Auskünfte Spiegel 17.11.2008
  14. ↑ Uutisanalyysi: Lex Nokia: Näyttö puuttuu, Oikeudenkäytön luovuttaminen yksityisille epäilyttää, Helsingin Sanomat 25.11.2008 B5
  15. ↑ Oikeuskansleri arvostelee kiisteltyä Lex Nokiaa, Jonkka: Perusoikeuksien rajoittamisessa oltava tarkkana, Helsingin Sanomat 2.12.2008 B6
  16. ↑ Uutisanalyysi: Lex Nokia: Näyttö puuttuu, Oikeudenkäytön luovuttaminen yksityisille epäilyttää, Helsingin Sanomat 25.11.2008 B5
  17. ↑ Oikeuskansleri arvostelee kiisteltyä Lex Nokiaa, Jonkka: Perusoikeuksien rajoittamisessa oltava tarkkana, Helsingin Sanomat 2.12.2008 B6
  18. ↑ Uutisanalyysi: Lex Nokia: Näyttö puuttuu, Oikeudenkäytön luovuttaminen yksityisille epäilyttää, Helsingin Sanomat 25.11.2008 B5


Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Redditissä Jaa VK.comissa


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikinews.org/w/index.php?title=Oikeusprofessorien_mukaan_Lex_Nokia_loukkaa_Suomen_perusoikeuksia&oldid=38938”