Ero sivun ”Valasonnettomuus Australiassa” versioiden välillä
p pvm |
p kh |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Image:Grindehval.jpg|thumb|200px|Pallopäävalas]] |
[[Image:Grindehval.jpg|thumb|200px|Pallopäävalas]] |
||
'''Valasonnettomuus Australiassa''': Eteläisessä Australiassa kuoli 155 pallopäävalasta 30.11.2008. 32 valasta ohjattiin |
'''Valasonnettomuus Australiassa''': Eteläisessä Australiassa kuoli 155 pallopäävalasta 30.11.2008. 32 valasta ohjattiin onnistuneesti rannalta takaisin merelle. Viikko aiemmin yli 60 valasta kuoli rantauduttuaan toiselle rannalle Tasmaniassa. Onnettomuuksien perimmäistä syytä ei tiedetä.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id108999.html Yli 150 valasta kuoli rantautumisessa Australiassa] 1.12.2008</ref> |
||
Wikipedian mukaan [[w:pallopäävalaat|pallopäävalaat]] ovat väritykseltään mustia tai tummanharmaita. Täysikasvuiset urosvalaat voivat kasvaa 6,1 metriä pitkiksi ja painaa 3 tonnia, ja täysikasvuiset naaraat voivat kasvaa 4,9 metriä pitkiksi ja painaa 1,5 tonnia. Uroksien elinikä on noin 45 vuotta ja naaraiden 60 vuotta. |
Wikipedian mukaan [[w:pallopäävalaat|pallopäävalaat]] ovat väritykseltään mustia tai tummanharmaita. Täysikasvuiset urosvalaat voivat kasvaa 6,1 metriä pitkiksi ja painaa 3 tonnia, ja täysikasvuiset naaraat voivat kasvaa 4,9 metriä pitkiksi ja painaa 1,5 tonnia. Uroksien elinikä on noin 45 vuotta ja naaraiden 60 vuotta. |
||
Versio 4. joulukuuta 2008 kello 17.42
1. jouluuuta 2008
Valasonnettomuus Australiassa: Eteläisessä Australiassa kuoli 155 pallopäävalasta 30.11.2008. 32 valasta ohjattiin onnistuneesti rannalta takaisin merelle. Viikko aiemmin yli 60 valasta kuoli rantauduttuaan toiselle rannalle Tasmaniassa. Onnettomuuksien perimmäistä syytä ei tiedetä.[1]
Wikipedian mukaan pallopäävalaat ovat väritykseltään mustia tai tummanharmaita. Täysikasvuiset urosvalaat voivat kasvaa 6,1 metriä pitkiksi ja painaa 3 tonnia, ja täysikasvuiset naaraat voivat kasvaa 4,9 metriä pitkiksi ja painaa 1,5 tonnia. Uroksien elinikä on noin 45 vuotta ja naaraiden 60 vuotta.
Melu
Valaiden ajautuminen rantaan voi johtua melusta, jota voi vähentää muuttamalla laivareittejä ja rajoittamalla kaikuluotainten käyttöä. Melu on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.[2]
The International Fund for Animal Welfare mukaan sinivalaiden kommunikaatioetäisyys on laskenut 90% meren melun kasvun vuoksi 40 vuoden aikana. Tutkijoiden mukaan melusaaste on yhä useammin johtanut valaiden ja delfiinien rantautumiseen. Äänet vaikuttavat ravinnonetsintään ja pariutumiseen. Merien melun kasvua Mark Simmonds the Whale and Dolphin Conservation Society kuvaa: "cocktail-juhla efektiksi": puhut lujempaa ja lujempaa, kunnes kukaan ei kuule ketään.[3]
Katso myös
- Marine life faces 'acid threat' BBC 25.11.2008
Lähteet
- ↑ Yli 150 valasta kuoli rantautumisessa Australiassa 1.12.2008
- ↑ Melusaaste vakava uhka merten eläimille YLE 04.12.2008
- ↑ Noisy oceans 'threaten sea life' BBC 3.12.2008
