Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat
5. marraskuuta 2009
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) kehotti Italiaa poistamaan kouluista luokkahuoneisiin ripustetut ristiinnaulitunkuvat eli krusifiksit.[1][2] Ristiinnaulitunkuvat ovat yleisiä Italian julkisissa rakennuksissa.[1] Tuomioistuimen mukaan julkisten koulujen tulee noudattaa tasapuolisuutta opetuksessa, johon osallistuminen on pakollista.[3] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeussopimukseen ovat liittyneet useimmat Euroopan valtiot.[4] Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen on ennustettu muodostuvan merkittäväksi ennakkotapaukseksi muidenkin Euroopan maiden julkisissa kouluissa.[3]
Ihmisoikeustuomioistuimeen valittaneen suomalaissyntyisen Soile Lautsin mukaan katolisen kristinuskon tunnukset rajoittavat vanhempien oikeutta lastensa kasvattamiseen ja julkisten koulujen sekulaareja periaatteita.[2] EIT ratkaisi kahdeksan vuotta kestäneen kiistan tehdessään asiassa päätöksen 2.11.2009. Tuomioistuimen mukaan krusifiksit rikkovat uskonnonvapautta. Päätöksen mukaan ristiinnaulitunkuvan läsnäolo rajoittaa vanhempien oikeutta kasvattaa lapsensa vakaumuksensa mukaisesti. Perusteluiden mukaan ristiinnaulitunkuva voi helposti saada oppilaat ajattelemaan, että heitä opetetaan tietyn uskonnon leimaamassa kouluympäristössä. Ristitunnus voi järkyttää ateisteja ja muihin uskontoihin uskovia oppilaita. Lautsi saa Italian hallituksella 5 000 euroa korvauksia moraalisista vahingoista[1].[3] Soile Lautsi totesi haastattelussa, että ristiinnaulitunkuvat voivat olla häiritseviä muiden uskontokuntien edustajille ja ateisteille.[2]
Yleisradion uutisille suomalaisnainen kertoi, että häntä on uhkailtu raskaan oikeuskäsittelyn aikana. ”Olemme saaneet kaiken maailman uhkauksia, nimettömiä kirjeitä, tappouhkauksia, hävyttömiä puhelinsoittoja, hävyttömiä kirjeitä”, Abano Termen kaupungissa Pohjois-Italiassa asuva Lautsi sanoi Ylen haastattelussa. ”Onneksi ihmisoikeustuomioistuimen päätöksessä kesti näin kauan, sillä nyt minun ei tarvitse olla huolissani pojistani, he ovat jo isoja”, Lautsi sanoi MTV3:lle.[5]
Soile Lautsi pyysi aluksi lastensa koulua poistamaan ristiinnaulitunkuvat luokkahuoneiden seinältä. Hän vei asian ensin italialaisiin tuomioistuimiin ja useiden vuosien kuluttua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. ”Meidän mielestämme tämä on loistava uutinen koska Italia on hyvin voimakkaasti katolinen ja muita uskontoja sortava. Vielä enemmän kuin muita uskontoja täällä sorretaan luultavasti ateisteja. Me olemme pohjasakkaa tässä maassa”, Lautsi totesi päätöksestä.[3] Lautsi kuuluu ateistijärjestöön joka vastaa Suomessa Vapaa-ajattelijain liittoa. Hän kertoo saaneensa taistelussaan koko ajan tukea järjestöltä ja perheeltään.[5]
Kirkko: Eurooppa vie tärkeimmät symbolimme
[muokkaa]Ristiinnaulitunkuvat säädettiin pakollisiksi koululuokissa fasistisen Italian diktaattorin Benito Mussolinin valtakaudella 1920-luvulla. Laki on yhä voimassa, vaikka katolisella kirkolla ei ole ollut Italiassa valtionuskonnon asemaa vuoden 1984 jälkeen.[6]
Italialaispiispat huomauttavat, että krusifiksi on italialaisille paitsi uskonnollinen myös kulttuurinen symboli. He vetoavat myös vuoden 1984 konkordaattiin, jonka mukaan katoliset periaatteet ovat osa italialaista kulttuuriperintöä. Heidän mukaansa EIT:n päätös menee pidemmälle kuin kirkon ja valtion ero edellyttäisi, se on ”vihamielisyyttä uskonnon minkäänlaista poliittis–kulttuurista relevanssia kohtaan”.[7]
Italian poliittinen kenttä kriittinen EIT:n päätöstä kohtaan
[muokkaa]Italialaispuolueet koko vasemmisto–oikeisto-akselilla ovat arvostelleet ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Oikeistolainen pääministeri Silvio Berlusconi sanoi päätöksen olevan yksi niistä, jotka saavat epäilemään Euroopan järkeä. Opetusministeri Mariastella Gelminin mukaan risti on osa italialaista perinnettä, eikä etenkään ”ideologinen tuomioistuin” pysty kitkemään italialaista identiteettiä. Pääoppositiopuolue demokraattien puheenjohtaja Pierluigi Bersani sanoi terveen järjen joutuneen lain uhriksi.[8]
Martin Scheinin: päätös on muistutus uskonnon pakkosyötön vaaroista
[muokkaa]Professori Martin Scheininin mukaan ristiinnaulitunkuvien kieltäminen julkisten koulujen seinillä Italiassa muistuttaa myös suomalaisia tärkeästä rajasta uskonnon pakkosyötölle. Scheinin toimii kansainvälisen julkisoikeuden professorina Euroopan yliopistoinstituutissa ja YK:n ihmisoikeusraportoijana.[9]
Roomalaisen LUMSA-yliopiston rehtori ja juristi Giuseppe Dalla Torre oli toista mieltä ja huomautti, että krusifiksi on staattinen symboli, jonka näkyvillä olo ei pakota uskonnon harjoittamiseen.[7]
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelän mukaan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu korostaa tunnustuksellista puolueettomuutta julkisissa tiloissa. ”Olemme iloisia. Päätös tukee päätavoitettamme erottaa valtio ja kirkko toisistaan”, Niemelä sanoi Helsingin Sanomille.[9]
.jpg)
Professori Jukka Kemppinen sanoi blogissaan, että ihmisoikeustuomioistuimen päätös on oikea. Mussolinin aikana säädettiin laki ristiinnaulitunkuvien pakollisuudesta, ja oikeudellisesti tilanne on ilmeisesti epäselvä 1980-luvulla tehtyjen kirkon ja valtion suhteiden järjestelyn jälkeen. ”Mielestäni tämä on uskonnonvapauteen ja siis uskonnottomuuden vapauteen kuuluva asia: voiko ihmisoikeussopimuksen allekirjoittanut maa määrätä lailla pitämään esillä vahvaa uskonnollista symbolia tiloissa, joihin eri ihmiset (lapset) joutuvat niin ikään pakolla (oppivelvollisuus) menemään”, Kemppinen kirjoitti blogissaan. Kemppinen totesi, että Yhdysvalloissa ei tulisi kuuloonkaan, että koululuokissa olisi edes ristejä, sillä Yhdysvalloissa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan jo kauan sitten. Koulutiloja ei saa pääsääntöisesti edes vuokrata hartaustilaisuuksiin.[10]
Helsingin Sanomien pääkirjoitus 5.11.2009 arvosteli EIT:n päätöstä. Lehti huomautti, että krusifiksi on eurooppalaisen historialliseen ja kulttuuriseen arvopohjaan kuuluva symboli. Pääkirjoituksessa pohdittiin ristin ja muiden symbolien merkitystä ja hämmästeltiin ateistin voimakasta reaktiota symbolin esillä olemiseen. ”Jos kristilliseen perinteeseen viittaavat symbolit häivytetään, tilan valtaavat kaupalliset ja nationalistiset symbolit. Sellainen kehitys vähentää luultavasti entisestään kykyämme lukea muidenkin uskontojen oppeja ja perinteitä – sekä myös ateismia.” Pääkirjoituksen mukaan ihmisoikeustuomioistuimen päätös on kuitenkin aiheellinen yksilönvapauden näkökulmasta. Päätös on myös johdonmukainen valtion ja kirkon eron kannalta.[11]
Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen piti arvosteltavana sitä, että Helsingin Sanomat vastustaa ihmisoikeuksia puolustavaa päätöstä ja ottaa kantaa koulujen uskonnollisten tilaisuuksien puolesta. Hän totesi yhdistyksensä verkkosivuilla, että ristiinnaulittua esittävät veistokset ovat jäänne Benito Mussolinin ja Rooman paavin solmimasta sopimuksesta. Italian perustuslaki uusittiin Mussolinin kaaduttua, mutta paavin ja Mussolinin välinen sopimus jätettiin voimaan. Hän muistutti myös uskonnollisista tunnuksista luterilaisten seurakuntien tiloihin järjestetyillä suomalaisilla äänestyspaikoilla ja huomautti, että Sanoma News Oy:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tunnetusti lestadiolaista sukua.[12]
Tunteet nousivat pintaan kansalaiskeskustelussa
[muokkaa]Italiassa krusifikseja kouluissa puolustava Facebook-ryhmä sai runsaasti jäseniä. MTV3:n uutisessa lainattiin ryhmän jäsenen Graziella Guaraldin kirjoitusta:[13]
»Se on nyt virallista...olen rasisti! Krusifiksien jättäminen Italian kouluihin on minulle tärkeä asia. Samalla myönnän myös sen, että kuvien lisäksi laittaisin kaikki oppilaat rukoilemaan Isä meidän -rukousta joka aamu ennen luentojen alkamista. Samalla opettaisin myös Italian kansallislaulun, koska isänmaallisuutta ei ole koskaan liian vähän näinä aikoina. Italia italiaisille.»
Suomalaisella maahanmuuttokriittisellä keskustelupalstalla Homma-forumilla keskusteltiin myös aktiivisesti. Moni kirjoittelija peräsi asian EIT:een vieneeltä naiselta ”maassa maan tavalla” -periaatetta. Viestiketjussa nimitettiin myös suomalaisnaista ”juntiksi” ja joku jopa puolusteli, jos italialaiset sylkisivät hänen päälleen. [14]
Aamulehden mielipidepalstalla julkaistiin ironinen kirjoitus, jossa päiviteltiin krusifiksien näkemistä ja kyseltiin, onko ateistien käveltävä silmät sidottuina välttyäkseen näkemästä kirkkoja.[15] Toisessa kirjoituksessa päiviteltiin, että uskonnonvapaudesta on tullut uskonnottomuuspakko.[16]
Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien tätä aihetta.
Lähteet
[muokkaa]- ↑ 1,0 1,1 1,2 Sippola, Jussi: Suomalaisnaisen taistelu poisti krusifiksit italialaiskouluista 3.11.2009. MTV3. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 STT–Reuters–AP: Italia tyrmistyi koulujen krusifiksikiellosta Helsingin Sanomat. 3.11.2009. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Krusifikseja vastustanut suomalaisnainen sai tappouhkauksia Italiassa 3.11.2009. Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Wikipedia 5.11.2009.
- ↑ 5,0 5,1 Pietiläinen, Sanna: Italian suututtanut suomalaisnainen: Sekopäät pelottavat 4.11.2009. MTV3. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Pääkirjoitus: Symbolit ovat tärkeitä Savon Sanomat. 5.11.2009. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ 7,0 7,1 Italy's Bishops Irate over Crucifix Ban by European Court Catholic Online. 4.11.2009. Viitattu 6.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Krusifiksi-kielto suututtaa Italiassa 5.11.2009. YLE Uutiset. Viitattu 6.11.2009.
- ↑ 9,0 9,1 Siukonen, Timo: Professori: Krusifiksikielto muistuttaa uskonnon pakkosyötön vaaroista Helsingin sanomat. 4.11.2009. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Kemppinen, Jukka: Fasistinen järjestö Kemppinen. 5.11.2009. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Uskonnollinen lukutaito on tärkeä tässäkin ajassa HS.fi. 5.11.2009. Viitattu 6.11.2009.
- ↑ Hartikainen, Erkki: Fasistinen järjestö Jumalaton. 5.11.2009. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Pietiläinen, Sanna: Krusifiksikeskustelu kuumensi italialaiset: ”Kiitos suomalaisrouvalle sitkeydestä” 4.11.2009. MTV3. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ 2009-11-03 MTV3: Suomalaisnaisen taistelu poisti krusifiksit italialaiskouluista Homma-forum. Viitattu 5.11.2009.
- ↑ Aamulehti 5.11.2009.
- ↑ Aamulehti 6.11.2009.
