Finnwatch: Kivihiili Suomessa
7. lokakuuta 2010
Finnwatch on julkaisut raportin kivihiilestä Suomessa. Raportti tarkastelee ostojen vastuullisuutta. Raportin mukaan suomalaiset energiayhtiöt eivät valvo kivihiilensä alkuperää. Raportin mukaan suurin osa kotimaisten energiayhtiöiden kivihiilestä on Venäjän pahimmilta kaivosonnettomuusalueilta. Useimpien alkuperämaiden kaivoksilta on raportoitu vakavista turvallisuus-, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksista.
Finnwatch vaatii energiayhtiöitä kivihiilelle tiukemmat sosiaaliset ja ympäristövaatimukset, joita valvotaan. Alkuperä pitää pystyä jäljittämään kaivostasolle saakka. Valtaosa Suomeen tuotavasta kivihiilestä on peräisin maista, jotka eivät ole ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta terveydestä ja turvallisuudesta kaivoksissa. Suomalaisyhtiöt voivat tehdä valvonnassa yhteistyötä. Kivihiili on peräisin pääasiassa samoista maista.
Tilasto
[muokkaa]Finnwatch mukaan (27.9.2010) Suomessa on 13 kivihiiltä käyttävää energiavoimalaitosta. Suurimmat käyttäjät ovat Pohjolan Voima, Fortum, Helsingin Energia ja Rautaruukki. Suomessa lauhdevoima käyttää kivihiiltä 60–70 % ja yhteistuotanto n. 30 %.
Vuosien 2007–2009 kivihiili 18,3 milj. tn tuotiin 72,5 % Venäjä, USA 7,3 %, Kanada 6,6 %, Australia 5,9 %, Puola 3,0 %, Etelä-Afrikka 1,4 %, Kolumbia 1,3 % ja Indonesia 1,1 %.
Tullihallituksen kivihiilen tuontitilasto on esitetty julkaisun sivulla 5. Yritysten kivihiilen osto vuonna 2009 on sivulla 6. Pohjolan Voima ei kertonut kivihiilen ostomääriään vuonna 2009. Pohjolan Voima vastaa myös Vaskiluodon Voiman ja Alholmens Kraftin hiilenhankinnasta. Yksikään yritys ei ole sitoutunut luopumaan kivihiilestä. Helsingin Energia vähentää kivihiiltä vain 40 % 2020 mennessä. Lahti Energia vähentää kivihiiltä useita kymmeniä % 2012. Vantaan Energia vähentää kivihiiltä 30 % 2014. Yritysten vähennysennusteet perustuvat rakenteilla oleviin voimaloihin.
Kaivokset
[muokkaa]Noin 40 % kivihiilikaivoksista on avolouhoksia, eniten Yhdysvalloissa ja Australiassa. Avolouhoksen ympäristötuho on suurempi. Tunnelikaivoksissa työolot ovat vaaralliset. Ainakin Yhdysvalloissa ja Australiassa on keskusteltu vilkkaasti louhinnan ympäristöhaitoista. Suomeen tuodaan kivihiiltä myös Kolumbiasta ja Indonesiasta, joissa kaivostoiminta on tuhonnut alkuperäiskansojen elinympäristöä ja sademetsiä. Turvallisuuskulut hiilen tuotantokuluista ovat 25–30 % Yhdysvalloissa ja 3,5 % Kiinassa.
Suomeen tuodaan kivihiiltä mm. Venäjän Kemerovon alueella, jossa Raspadskajan turmassa menehtyi lähes sata kaivosmiestä metaaniräjähdyksessä toukokuussa 2010. Vuonna 2007 Kemerovon Uljanovskajan kaivoksessa menehtyi 110 ihmistä. Kiinassa hiilikaivostyö on vaarallisimpia siviilitöitä. Kaivoksissa kuolee ka 7 henkeä/päivä. Työsairauksiin sisältyy pölykeuhko (black lung disease), jota sairastaa yli 600 000 kiinalaista. Kaivosuhreja on virallisesti yli 2 600 henkeä per vuosi, mutta ilmoitettujen uhrien tuoman sakkouhan vuoksi todellinen määrä epäillään moninkertaiseksi.
ILO
[muokkaa]ILO:n yleissopimus 176 (1995) kattaa kaivosten terveys- ja turvallisuusolot. Suomi ratifioi sopimuksen v. 1997. Sopimusta eivät ole ratifioineet Suomeen kivihiiltä tuottavat maat: Venäjä, Kanada, Australia, Kolumbia, Kazakstan, Indonesia ja Kiina.
Yritysten vastuuohjeet
[muokkaa]Katso myös: Kansainväliset ihmisoikeudet
Fortum käyttää valinnassa eettistä toimintaohjeistoa (supplier code of conduct), kun arvo ylittää 50 000 euroa. Fortumin mukaan ohjeisto perustuu YK:n Global Compact –aloitteeseen. Se edellyttää toimittajilta lakien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien noudattamista, syrjintäkieltoa, pakkotyökieltoa, ay-oikeuksien toteutumisesta, oikeudenmukaista palkkaa, vähintään yhtä vapaapäivää viikossa, turvallisia ja terveellisiä työoloja ja turvallisuuskoulutusta ja turvallisuusvarusteita.
Helsingin Energia käyttää myös YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita ja brittiläisten kivihiilen maahantuojien CSR ohjeita.
Pohjolan Voima toimii ISO 14001:n mukaisesti, mikä ei sisällä sosiaalisia tai työterveys- ja turvallisuusnäkökohtia.
Lahti Energia ei valvo sosiaalisia ja ympäristökriteereitä.
Vantaan Energia asettaa toimittajille ”normaalit sosiaalisen vastuun mukaiset kriteerit”, muttei täsmennä niitä.
Korruptio energia-alalla
[muokkaa]Kansalaisjärjestöt ovat Transparency International mukaan tehneet merkittävää työtä lahjusten rajoittamisessa. Energialiiketoimintaan liittyy suuri korruptioriski. Noin puolet maailman energia, mineraalivarojen ja telekommunikaatio alan johtajista raportoi lahjuspyynnöistä vuoden sisällä. Energia-alan kirjapitoepäselvyydet kasvoivat 1990-luvun lopulla. Vuosina 1997-2002 noin 10 % kaikista Yhdysvaltojen julkisista yrityksistä korjasi julkaisemaansa kirjanpitoa vähintään kerran. Energiajättiläisen Enron kirjanpitorikosten sarja auditoijan Arthur Andersen avustuksella aiheutti dramaattisen osakemarkkinoiden arvon laskun. Energiakonsulttia Halliburton (ks Dick Cheney) epäillään miljoonien dollareiden lahjuksista Nigerian sopimuksissa. Toukokuussa 2007 Siemensin talousjohtaja vangittiin lahjuksista italialaiselle Enel vuosina 1999-2002. Kiinan lait eivät kiellä ulkomaalaisten lahjontaa ja korruption vastaisissa laeissa on yhä monia harmaita alueita, vaikka kehitystä tapahtuu. Pekingiläisen konsulttiyrityksen mukaan (2006) 10 vuoden aikana 100 000 paljastuneesta korruptioskandaalissa Kiinan hallinnossa, 64 % koski myös ulkomaalaisia yrityksiä. Kiinan ulkomaan suurien rakennusinvestointien arvo oli 40,6 mrd. $ 2007. Esimerkiksi TI:n mukaan Kiinaa epäiltiin vuonna 2008 vilpillisestä tarjousmenettelystä Bangladeshin hiilikaivoksesta, jossa menetettiin paljon verovaroja. Vuonna 2006 Afrikan öljy ja mineraaliviennin arvo oli yhteensä 249 mrd. $ eli noin 8-kertainen sen maataloustuote vientiin verrattuna ja 6-kertainen kansainväliseen apuun verrattuna. Sama suhde koskee muitakin kehitysmaita.
Lähde
[muokkaa]- Kivihiiltä idästä ja etelästä Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa FinnWatch 3/2010 (27.9.2010)
- Global Corruption Report 2009, Corruption and the Private Sector s.5, 149, 68, 54. Huomaa The Global Corruption Report 2010 aihealue koskee ilmastonmuutosta.
Katso myös
[muokkaa]- Mer kött och soja, mindre regnskog Swedwatch 1.3.2010
- Vattenfall brister i kontroll i Namibia Namibias uran bakom Svensk kärnkraft 13.9.2010 Swedwatch rapport 36
- DanWatch: Vattenfallin käyttämä hiili uhkaa terveyttä Kolumbiassa: ¼-osa Tanskan hiilestä on Cerrejon kaivokselta Kolumbiasta, jossa työntekijät ja alueen asukkaat saavat kaivoksen saasteista vakavia terveyshaittoja.
- Kansalaiset eivät hyödy Angolan öljytuloista, Human Rights Watch (HRW): Angolan BKT nousi 400 % 6 vuodessa. Pääosa kansaa on köyhiä. Korruption ja hallituksen huonon taloudenhoidon vuoksi kansalaiset eivät hyödy maan öljytuloista. HRW kritisoi ja vaatii avoimuutta ja vastuullisuutta. HRW vaatii myös Kiinalta ja Yhdysvalloilta vastuullista kaupankäyntiä.
- Ranskalainen ydinvoimajätti takoo voittoa ilman vastuuta Nigerissä Areva louhii kallisarvoista, mutta vaarallista uraania Nigerissä jättäen sivutuotteena jälkeensä vakavia ympäristötuhoja ja terveysongelmia.Puolet Arevan käyttämästä uraanista tulee Nigeristä, joka on maailman köyhimpiä maita. Greenpeace raportoi Arevan kaivostoiminnan jo ennestään alikehittyneelle ja ympäristöltään herkälle alueelle aiheuttamista vakavista ongelmista, kuten radioaktiivisen jätteen saastuttamasta vedestä ja sairauksista.