Lyhyesti – viikko 29/2008

Wikiuutisista

Sormenjälkirekisteröinti puhuttaa Euroopassa[muokkaa]

EU-maiden passeihin lisätään ensi vuoden kesäkuusta lähtien biometriseksi tunnisteeksi sormenjäljet. Nyt monissa maissa, esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa, pohditaan sormenjälkirekisterin perustamista poliisille. Poliisi ottaisi rekisteriinsä kaikkien kansalaisten sormenjäljet, joita voisi käyttää rikostutkinnassa.

Edellisviikolla uutisoitiin Suomen tietosuojavaltuutetun mielipiteestä: hän ei ole vakuuttunut edes rekisterin tarpeellisuudesta. Tietoturva-asioihin keskittynyt Effi-yhdistys taas tyrmäsi ehdotuksen vedoten mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Hallituksen esitys sormenjälkirekisterin perustamisesta menee Eduskunnan päätettäväksi syksyllä.

Italiassa nousi kohu, kun ehdotettiin maahan henkilötodistuksetta tulleiden romanien sormenjälkien ottamista. Romaniongelma oli tärkeä vaaliteema maan parlamenttivaaleissa huhtikuussa. Moni italialainen pitää rikollisuuden kasvua romaneista johtuvana.

Hallitus perustelee sormenjälkien tallentamista myös romanilasten suojelulla. Ulkoministeri Franco Frattini on huomauttanut, että lapset, joiden olemassaolosta ei tiedetä, ovat otollisia ihmis- ja elinkaupan uhreja. Hallitus vetosi lisäksi siihen, että sormenjälkien ottamisella taattaisiin romanilasten oikeus koulutukseen.

Kun sormenjälkiä oli edellisviikolla otettu Napolissa ja Milanossa, EU-parlamentti sanoi kuitenkin sormenjälkirekisteröinnin olevan etnistä syrjintää ja kehotti Italiaa keskeyttämään operaation. Monet italialaisetkaan eivät operaatiota hyväksy: yli sata italialaista kansanedustajaa lähetti mielenosoituksellisesti oman sormenjälkensä pääministeri Silvio Berlusconille.

»Mitä, jos sanan 'romanilapset' tilalle laitettaisiinkin sana 'juutalaislapset'?»
(katolinen Famiglia Cristiana -lehti)

Italian parlamentin valiokunta ehdotti keskiviikkona, että sormenjäljet rekisteröitäisiinkin kaikilta italialaisilta. Oppositiokansanedustaja Antonio Misani sanoi, että näin kyseessä ei olisi syrjintä.

Italian romanivähemmistö on 140 000 hengen suuruinen.

Ruoka kallista Suomessa[muokkaa]

Aamulehti vertaili ruokaostosten hintoja eri maissa.

Aamulehden edellisviikolla julkaisema ostoskorivertailu antoi tuloksen, että ruoka on Suomessa kaksi kertaa kalliimpaa kuin Saksassa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professorin Jyrki Niemen mukaan kalliita Suomessa ovat viljatuotteet ja ruokaöljyt, halpoja taas kala ja peruna.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehdotti MTV3:n kuntavaaleja koskevassa puheenjohtajatentissä, että hallituspuolueiden suunnittelemasta ruoan ALV:n laskemisesta luovuttaisiin ja sen sijaan laskettaisiin pienituloisten kunnallisverotusta. Hän huomautti, että eläkeläisten ruokalasku halpenisi ALV-alennuksessa vain ehkä neljä euroa kuussa, ja suosittelikin siksi suuntaamaan rahallisen helpotuksen sitä tarvitseville alentamalla juuri pienituloisten kunnallisveroa.

–Typerä ehdotus, kommentoi pääministeri Matti Vanhanen suorasukaisesti. Muutkaan puoluejohtajat eivät keskustelutilaisuudessa lämmenneet Urpilaisen ehdotukselle; esimerkiksi Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki halusi toteuttaa ALV-alennuksen hallituksen suunnitelmia nopeammalla aikataululla.

Ruoan hinnoissa tapahtuneesta noususta puolet johtuu raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistumisesta, puolet kotimaisista kuljetus- ja henkilöstökustannusten noususta ja teollisuuden ja kaupan katteista yhteensä.

Nepalille ei presidenttiä lauantaina[muokkaa]

Nepalin 600-henkinen perustuslakia säätävä kokous äänesti presidentistä lauantaina. 12 edustajaa boikotoi äänestystä.

Kukaan kolmesta ehdokkaasta ei Nepalin television mukaan saanut riittävästi ääniä päästäkseen presidentiksi. Ram Baran Yadav jäi neljän äänen päähän 294 äänellään.

Nepal menetti kuninkaansa, kun maa julistettiin tasavallaksi toukokuussa.

Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Redditissä Jaa VK.comissa