Tausta: Kreikan talouskurimus

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

22. helmikuuta 2010

Kreikan nykyinen hallitus aloitti työnsä vain viitisen kuukautta sitten. Kuva: PASOK

EU-huippukokous kokoontui torstaina 11. helmikuuta käsittelemään Kreikan talousvaikeuksia, kun oli käynyt ilmi, että Kreikka oli pimittänyt velkaantumistaan.

Kreikan budjetin alijäämä on noin 13 prosenttia – ”tai sitten jotain ihan muuta”, kirjoittaa Suomen Kuvalehti ja viittaa siihen, että Kreikan taloustilastoja ”on perinteisesti peukaloitu”. 13 prosentin alijäämä paljastui viime vuonna hallituksen vaihduttua, kun uusi hallitus myönsi että alijäämä oli ”laskettu väärin” kolmeksi prosentiksi. New York Timesin mukaan Goldman Sachs auttoi Kreikkaa naamioimaan alijäämäänsä 2000-luvun alussa.

Kreikan valtionvelka noussee 125 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna. Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että Kreikan hallitus suunnittelee valtion menoihin kovia leikkauksia ja veroihin korotuksia. Monet kreikkalaiset vastustavat jyrkästi hallituksen kovakouraisia toimia. Esimerkiksi taksiautoilijat järjestivät Ateenassa 24-tuntisen lakon ja osoittivat mieltään. Myös julkinen sektori on lakkoillut; yliopistojen henkilökunnan ja monen muun julkisen sektorin työntekijän palkat ovat olleet kuukausia maksamatta.

Kreikan pääministeri Georgios Andreas Papandreu syyttää talouskriisistä edellisiä, konservatiivisia hallituksia ja niiden lyhytnäköistä, seurauksista piittaamatonta toimintaa.

Elvytetäänkö euron pelastamiseksi?[muokkaa]

Euron kurssi on jo laskenut kielteisten spekulaatioiden johdosta. Pelätään, että jos Kreikka ei selviä veloistaan, se vetää muita euromaita mukanaan, kun euron kurssi heikkenee entisestään. Kreikka on yksinään varsin pieni tekijä euroalueen taloudessa, mutta se ei olekaan ainut talouskriisin kanssa kamppaileva maa: Portugali, Italia, Irlanti ja Espanja ovat pulassa velkojen tai työttömyyden tai molempien kanssa.

Kreikka ei ole pyytänyt muilta euromailta pelastuspakettia. Hallituksen toimenpidesuunnitelmiin kuuluvat veronkiertoon puuttuminen, julkisen sektorin palkkojen leikkaukset, julkisen sektorin työntekijöiden vähentäminen palkkaamalla viittä eläkkeelle jäävää virkamiestä kohden yksi uusi sekä vero- ja eläkeuudistukset. EU vaatii kuitenkin vielä radikaalimpia toimenpiteitä.

Pääministeri Papandreu vakuutti jälleen sunnuntaina BBC:lle, ettei Kreikka havittele muilta mailta pelastuspakettia vaan ainoastaan poliittista tukea. Periaatteessa EU:n säännöt kieltävät EU:ta pelastamasta velkaantunutta jäsenmaata. Der Spiegel kirjoitti viikonloppuna, että Saksan valtiovarainministeriö olisi luonnostellut Kreikalle euromaiden yhteistä 25 miljardin euron tukipakettia, mutta ministeriön edustaja kiisti jyrkästi aikakauslehden väitteen.

Markkina-analyytikko David Buik sanoi Sky Newsille uskovansa, että EU-maat eivät suoranaisesti lainaa rahaa Kreikalle vaan antavat lainoille takauksia. Hän odottaa Kansainvälisen valuuttarahaston rientävän apuun. Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau kirjoitti kuitenkin helmikuun alussa, että ajatus Kansainvälisen valuuttarahaston tuesta on toteuttamiskelvoton.

Kreikan valtionvelan lainoja erääntyy huhti–toukokuussa yli 20 miljardia euroa Commerzbankin tietojen mukaan. Maan on otettava uutta lainaa pystyäkseen maksamaan.

Ääritapauksessa drakma takaisin[muokkaa]

EU:n heikoimmassa jamassa olevat maat saattavat velkaantua liian nopeasti ja joutua niin syvälle velkakierteeseen, etteivät ne selviä omin voimin. Rahoituksen umpikuja uhkaa; Kreikan valtionvelka on jo nyt suurempi kuin bruttokansantuote.

Joidenkin arvioiden mukaan Kreikka voisi joutua ääritapauksessa vapaaehtoisesti tai pakotettuna luopumaan eurosta. Omaan rahayksikköön palaaminen voisi mahdollistaa setelirahoitukseen tai devalvaatioon turvautumisen kriisin hoitamiseksi.

EKP:n joulukuussa valmistunut tutkimus koskien EMU:sta eroamista tuli siihen johtopäätökseen, että rahaliitosta voi kyllä erota, mutta se tarkoittaisi samalla EU:sta eroamista. EU:sta eroamisen poliittiset ja taloudelliset seuraukset tekevät tällaisesta erittäin epätodennäköisen vaihtoehdon. Kyseessä oli yksittäisen neuvonantajan näkemys.

Torstain yllätys: Britannia ohitti Kreikan[muokkaa]

Britannian torstaina 18. helmikuuta julkistamat uudet velkaantumisluvut osoittivat, että maan alijäämä on nyt 12,8 % BKT:sta kun taas Kreikan lukema on 12,7 %. Tammikuussa Britannian verotulot laskivat ja julkiset menot nousivat. Valtionvelka on kuitenkin huomattavasti matalampi (60 % BKT:sta) kuin useimpien ”PIIGS-maiksi” nimettyjen maiden (Portugali, Italia, Irlanti, Kreikka, Espanja).

Suurimmalla osalla euromaista alijäämä on suurempi kuin mitä EMU:n kasvu- ja vakaussopimus sallisi.

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]