Vanhasen ja Kataisen taantumapuheet
12. maaliskuuta 2009
Suomen talous on taantumassa vuonna 2009. EMU-jäsenyys sitoo Suomen raha- ja valuuttapolitiikkaa. Talouspolitiikkaa johtaa pääministeri Matti Vanhanen ja valtionvarainministeri Jyrki Katainen. Markus Jäntin mukaan talouspoliittisen johdon puheissa on toivomisen varaa. Puheet voivat olla harmittomia tai pahimmillaan saattavat vähentää investointeja ja kulutusta.[1]
Vanhanen[muokkaa]
Matti Vanhanen ehdotti 14.1.2009 mittavaa infrastruktuuriohjelmaa, joka käynnistyisi muutaman vuoden päästä eduskunnan toimikauden lopussa tai jälkeen. Markus Jäntin mukaan taantuma on toivon mukaan silloin ohi Vanhasen suunnitteleman elvytyksen alkaessa. Tällöin elvytys nostaisi rakennuskustannuksia. Lisäksi julkinen investointi saattaa nyt jarruttaa ja siirtää yritysten investointeja kahden vuoden päähän. Taloustieteen mallien mukaan yritykset siirtävät investointejaan päästäkseen hyötymään julkisesta tuesta, kun se alkaa. Taantumassa tulisi Jäntin mukaan pyrkiä lisäämään investointeja niiden jarruttamisen sijaan.[1]
Katainen[muokkaa]
-3.jpg)
Jyrki Katainen piti 17.12.2008 Ylen A-plus-ohjelmassa nykyistä taloustilannetta 1990-luvun lamaa vaikeampana. Sen jälkeen hän on ollut väliin optimistisempi, väliin pelotellut velalla. 1990-luvulla koko pankkisektori olisi hävinnyt ilman valtion väliintuloa. BKT supistui 13 % ja työttömyys nousi 18 %:iin. Katainen on ennustanut välillisten verojen eli kulutusveron nostoa tuloveron alennusten rahoittamiseksi. Siten kansalaisten ei kannata lisätä kulutusta vaan säästää rahat veronkorotukseen.[1]
Katainen sanoi heinäkuussa 2008 pienituloisten veronkevennysten olevan ontto ajatus. Niiden sijaan hän halusi, että ylimpiin marginaaliveroihin puututaan hänen hallituskaudellaan ja metsätulon verotus puolitetaan. Veronkevennysten ja tukien arvostelu perustui Kataisen mukaan vahingolliseen kateuteen.[2] Sdp:n Pia Viitanen vaati veronkevennyksen painotusta pieni- ja keskituloisille ja kunnallisveron perusvähennyksen alarajan kaksinkertaistamista. Viitanen sanoi Katainen pistäneen palkanmaksajat hallituksen epäonnistuneen puutullipolitiikan maksajiksi.[3]
Jyrki Katainen halusi lokakuussa laskea veroja vuodeksi 2009 tarvittaessa lisäämällä valtion velkaa. Kataisen mukaan veronkevennys lisäisi kysyntää ja työpaikkoja. Hänestä tuloverotuksessa on rakenteellisia ongelmia ja siksi tuloveroa oli lokakuussa 2008 järkevää keventää.[4]
Kritiikki[muokkaa]
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa, että Katainen peräänkuuluttaa päällemme käyvän kansainvälisen taloustaantuman taittamiseksi talvisodan kansallista yhteishenkeä. Han viittaa Kataisen ”örvellykseen”, että oppositio on tarjonnut vain Otto Ville Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä. Blåfield kirjoittaa edelleen, että Jyrki Kataisen mukaan oppositio totuudenvastaisesti väittää, että hallitus on elvyttänyt liian myöhään ja liian vähän. Kuka tietää totuuden? Antti Blåfieldin mukaan opposition tehtävä yhteiskunnassa on tuoda esiin vaihtoehtoja ja arvioida kriittisesti hallitusta. Se ei ole maanpetturuutta vaan parlamentarismiin kuuluvan tehtävän täyttämistä. Terijoen hallitus olisi todennäköisesti johtanut Kataisen toiveiden mukaiseen oppositioon: kaikki tukevat hallitusta.[5]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Talouspolitiikan johto harhailee sivuladuilla, Helsingin Sanomat 9.3.2009
- ↑ Katainen: Pienituloisten veroale on kaunis, mutta ontto ajatus, Helsingin Sanomat 25.7.2008 A4
- ↑ Sdp:n Viitanen vaatii veroalea pieni- ja keskituloisille, Helsingin Sanomat 26.7.2008 A6
- ↑ Katainen ottaisi vaikka lisää velkaa veronkevennysten saamiseksi YLE 28.10.2008
- ↑ Eläköön paviaanit, alas demarit!, Antti Blåfield, HS 12.2.2009 A2 [1]
Katso myös aiheeseen Talouspolitiikka Suomessa liittyvät aiemmat uutiset.
