Siirry sisältöön

Veronkierto Kampin rakentamisessa

Wikiuutisista

13. heinäkuuta 2010

Vuokrafirmoja ja niiden työntekijöitä tuomittiin veronkierrosta Kampin rakentamisessa 2004–2008 Helsingin käräjäoikeudessa 9.7.2010. Työntekijöiden tuomio oli ennakkotapaus. Työntekijät kiersivät vuosia veroja ja osa haki myös Kelan työmarkkinatukea. Kampin rakentamisessa pimeä työ oli ainakin osittain hyväksytty tapa.[1]

Verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan ei ole mahdollista etteivät yritykset olisi olleet tietoisia veronkierrosta. Tilaajavastuulaki antaa isojen rakennusyritysten johdolle oikeuden pestä kätensä. Kamppi osoitti, että rakennustyömaiden trendi oli ainakin v. 2004–2008 siirtää vastuu veronkierrosta aliurakoitsijoiden ketjuun. Esimerkiksi YIT ja Skanska tyytyivät vain yhden portaan korruption seurantaan. Hirvonen arvioi rakennusalan harmaan talouden liikevaihdoksi 1,2 miljardia euroa ja verottomien työntekijöiden määräksi yli 10 000 vuonna 2008 Suomessa.[2]

Vuokrafirmat aiheuttivat valtiolle Kampin rakentamisessa tuomion mukaan noin 3,8 miljoonan euron veronmenetyksen v. 2004–2008. Mm. Kampin ja Stockmannin rakennustöiden työntekijät jättivät verot maksamatta. Palkkoja maksettiin käteisellä. Työtunnit kirjattiin tekstiviesteinä. Verottaja tutki sataa työntekijää, mutta syytteen sai vain 30. Kolmen vuokrayritysjunailun päätekijät saivat kukin noin 2–4 vuotta vankeutta: Ari Turunen, Juha Skogberg ja Kalevi Oja. Esimerkiksi Turusen yritykset kiersivät veroja kulissifirmojen ja tekaistujen kuittien avulla. Tarvittaessa uusilla yrityksillä harhautettiin valvojia. Nimitetyt vastuuhenkilöt valittiin sattumanvaraisesti esimerkiksi viinan avulla.[3]

Lähteet

[muokkaa]
  1. Työntekijöitä tuomiolle isossa veronkiertojutussa, HS 10.7.2010 A11
  2. Työntekijöitä tuomiolle isossa veronkiertojutussa, HS 10.7.2010 A11
  3. Työntekijöitä tyomiolle isossa veronkiertojutussa, HS 10.7.2010 A11
Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Redditissä Jaa VK.comissa