Ylioppilaslehti: Mitä seuraisi, jos Suomen Keskusta -puoluetta ei enää olisikaan olemassa?

Kohteesta Wikiuutiset
Loikkaa: valikkoon, hakuun

12. joulukuuta 2015

Toimittaja Oskari Onninen kysyy joulukuun 2015 Ylioppilaslehden artikkelissa, millainen voisi olla Suomi, jossa Maalaisliiton perillistä Suomen Keskusta -puoluetta ei olisikaan. Helsingin, Turun ja Tampereen välinen kolmio voisi olla eurooppalaisittain merkittävä talousalue. Nopea junarata lyhentäisi matkan Helsingin ja Turun välillä tunnin mittaiseksi. Helsingin kantakaupungin alla kiertäisi Pisararata. Suomen maatalous olisi keskittynyt etelään. Biotaloudesta ei puhuttaisi lainkaan, palveluiden korostettaisiin nostavan maan lamasta.

Nykyisin Lieksan pohjoispuolella Suomen keskusta on johtava puolue kaikissa kunnissa yhtä lukuun ottamatta. Muihin länsimaihin verrattuna tilanne on poikkeuksellinen. Ruotsin ja Norjan keskustapuolueet ovat viiden–kuuden prosentin kannatuksen puolueita.

Onninen haastattelee Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkasta, jonka mielestä pohjoisille työttömyysalueille suunnatut tuet ovat kaupungistumisen jarruttamista. Jos toisen maailmansodan jälkeen olisi onnistuttu suuntautumaan enemmän länsimarkkinoille, uusia tehtaita olisi saatettu rakentaa eteläisempään Suomeen ja ne olisivat tehneet parempia tuotteita. Idänkaupan romahdus ei olisi iskenyt yhtä pahasti ja 1990-luvun alussa Suomessa olisi voinut olla 10 prosenttia suurempi väestö, Loikkanen arvioi. ”1970-luvun alussa kyllä rakennettiin paljon Arava-taloja, mutta Suomessa kaupungistumisen voimistuminen tulee aina yllätyksenä. Ja kun voimakkain kasvu on ohi, huoahdetaan ja herätään vasta, kun muuttoaallot taas voimistuu.”

Nykyinen hallitus suunnittelee leikkauksia yliopistoihin ja luonnonsuojeluun muttei maataloustukeen. Tekesin innovaatiotukia halutaan korvamerkitä eri maakunnille. Lehdessä lainataan muuttoliiketutkija Timo Aroa, joka muistuttaa että vuosina 2000–2014 Suomen biotalouden työllisten määrä on vähentynyt yli 70 tuhannella. Puolet suomalaisista asuu suurimmissa kaupungeissa ja 40 prosenttia työpaikoista on Helsingin ja Tampereen välisellä kasvualueella. Korkean tuottavuuden työ on korkeakoulutettujen tekemää, ja tutkitusti muut työpaikat seuraavat korkeakoulutettua väestöä, artikkelissa kirjoitetaan.

Onninen kirjoittaa, että Suomi kärsii kaupunkien hajanaisuudesta. Jos kaupunkien koko kaksinkertaistuisi, niiden tuottavuus kasvaisi 3–8 prosenttia. Jos väestöntiheys kaksinkertaistuisi, tuottavuus voisi nousta viisi prosenttia. Jopa Helsinki on poikkeuksellisen harvasti rakennettua. Jos kasvukeskuksiin rakennettaisiin asuntoja, asuntojen hinnat laskisivat ja lisääntynyt ostovoima elvyttäisi taloutta.

Lähteet[muokkaa]