Lemminkäiselle 68 miljoonan euron sakot asfalttikartellista
7. lokakuuta 2009
Asfalttiyrityksillä oli korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen mukaan laiton kartelli koko Suomen alueella vuosina 1994–2002. Seitsemälle yritykselle tuomittiin 83 miljoonan euron sakot. Kartelliin kuului suurimpia asfalttialan yrityksiä. Kartellin tuomat yritysvoitot maksoivat veronmaksajat teiden rakennuskustannuksina. KHO:n mukaan kartelli oli ainakin suurimmassa osassa yhtiötä tietoinen yhtiön johdon valinta tai hyväksytty toimintatapa.[1]
Päätös
[muokkaa]| Asfalttikartelln vaatimus ja tuomiot (miljoonaa euroa)[2][1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| # | Yritys | Kilpailuvirasto vaatimus 2004 |
Markkinaoikeus tuomio 2007 |
KHO tuomio 2009 | |
| 1 | Lemminkäinen | 68 | 14 | 68 | |
| 2 | Valtatie | 12,7 | 2,5 | 4,8 | |
| 3 | Skanska Asfaltti | 11 | 1,4 | 4,5 | |
| 4 | NCC Roads | 4,6 | 1,4 | 4,6 | |
| 5 | SA-Capital | 0,5 | 0,075 | 0,5 | |
| 6 | Rudus Asfaltti | 0,14 | 0,02 | 0,1 | |
| 7 | Super Asfaltti | 0,068 | 0,02 | 0,5 | |
KHO:n mukaan asfalttiyhtiöt osallistuivat vakavaan ja laajaan kilpailurajoitukseen, jonka päämääränä oli poistaa kilpailu. Kartelli oli vahingollinen asfalttiurakointien liiketoiminnalle.[1] Hintakartellissa kilpailijat sopivat, millä hinnalla ja ehdoilla tarjouskilpailun voittaja tekee työt. Peittääkseen jälkensä kaikki asfalttiyritykset osallistuivat tarjouskilpailuun. Yhteisesti sovittiin kuka yrityksistä jättää halvimman tarjouksen. Kartellilla estettiin uusien kilpailijoiden tulo markkinoille ja ylläpidettiin korkeita hintoja. Myös markkinaoikeuden mukaan yritysten johto tiesi kartellista.
Oikeuskäytäntö
[muokkaa]Suomessa kartellisakot ovat olleet erittäin pieniä. Sakot maksetaan Suomessa Valtionkonttorille. Toisin kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa kartelli on rikos, josta voi joutua vankilaan. EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Vuodesta 2004 Suomen kilpailulain mukaan kartellista ensimmäiseksi kanteleva säästyy sakoilta. EU:n kilpailulakiin sisältyy samankaltainen armahdussäännös.[3] Kilpailulain rikkomisen sakko voi olla 1/10-osa edellisvuoden liikevaihdosta. Sakon perusteena käytettiin liiketoimintayksikköä, ei koko konsernia.[1]
Yritykset
[muokkaa]Tuomittuja yrityksiä ovat Lemminkäinen, Valtatie, Skanska Asfaltti, NCC Roads, [[w: SA-Capital|SA-Capital], Super Asfaltti ja Rudus Asfaltti. Kartelli alkoi vuonna 1994. Lemminkäinen osti Asfaltti-Hakan vuonna 1993, jolloin sen toiminta vahvistui. Valtion urakat olivat Lemminkäisen tilauksista yli puolet 90-luvun lopulla. Vuonna 1994 valtiolle ja kunnille tuli kilpailuttamisvelvollisuus. Tielaitos lisäsi omaa tuotantoaan 90-luvun lopulla.[1]
- Lemminkäinen Oy on alan markkinajohtaja ja johti ja koordinoi kartellia
- Valtatien ostivat vuonna 2000 ranskalainen Colas Group ja NCC rakennuskonserni puoliksi. Sakot maksaa samojen yritysten omistama VLT Trading. valtatien liiketoiminta siirtyi helmikuussa 2008 NCC Roads- tytäryhtiölle.
- NCC Roads osti Interasfaltin syksyllä 2000. Interasfaltti-yhtiöllä on myös kartellirötöksiä.
- Skanska Asfaltti on ruotsalaisen Skanskan tytäryhtiö. Kartellitoimintaa harjoitettiin Skanska Asfaltissa ja yritykseen fuusioituneissa yhtiöissä Asfaltti-Tekra ja Sata-Asfaltti.
- Rudus Asfaltti historiassa on myös yritysjärjestelyitä.
- SA Capital on entinen Savatie osana rovaniemeläistä monialayhtiötä SavaGroup. Skanska osti yhtiön asfaltointiliiketoiminnan vuonna 2000. SA Capital:lla ei ole aktiivista toimintaa. Sen virka näyttää olevan kartellisakkojen vastaanotto.
- Super Asfaltti toimii yhä omalla nimellään.[4]
Kunnat
[muokkaa]Helsingin käräjäoikeuteen haastehakemuksen ovat jättäneet 16 kuntaa ja Tiehallinto. Kunnat vaativat korvauksia asfalttikartellista. Vaatimukset olivat huhtikuussa 2009 53 miljoonaa euroa ja korkoineen 100 miljoonaa euroa. Vaatimuksia esittivät: Helsinki, Hyvinkää, Iisalmi, Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kangasala, Lappeenranta, Lemi, Lieksa, Naantali, Paimio, Raisio, Tampere, Turku, Äänekoski ja tiehallinto. Suurimmat vaatimukset olivat: Tiehallinto 23 miljoonaa euroa, Helsinki 14,6 miljoonaa euroa, Turku 6 miljoonaa euroa ja Tampere 3,3 miljoonaa euroa.[5] Kunnilla on mahdollisuus korottaa vaatimuksiaan ja myös uusia kuntia saattaa liittyä vaatijoiden joukkoon. Ainakin Helsinki arvioi KHO:n päätöksen nojalla nostaako se vaatimuksiaan.[4]
Katso myös
[muokkaa]Kunnat vaativat 100 milj. € korvauksia asfalttikartellista
Lähteet
[muokkaa]- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Asfalttiyhtiöille Suomen kovimmat rangaistukset laittomasta kartellista, HS 30.9.2009 B6 Jarmo Aaltonen
- ↑ Kunnat vaativat asfalttikartellista 100 miljoonan vahingonkorvauksia, Helsingin Sanomat, 9.4.2008 B5
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15–18
- ↑ 4,0 4,1 Kunnat saattavat nostaa korvausvaatimuksiaan, Valtion tiehallinto tyytyy aiempaan vaatimukseen, HS 30.9.2009 B6 Olavi Koistinen
- ↑ Kunnat vaativat asfalttikartellista 100 miljoonan vahingonkorvauksia, Helsingin Sanomat, 9.4.2008 B5
