Nokian valta Suomessa

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nokian pääkonttori Keilaniemessä

13. elokuuta 2009

Nokia on markkina-arvon mukaan Suomen suurin pörssiyritys, joka hallitsee suomalaisyritysten pörssin kurssivaihteluita. Eduskunnassa oli helmikuussa 2009 käsiteltävänä laki, jota kutsutaan Lex Nokiaksi. Artikkeli esittää kysymyksiä Nokian ja sen johtajien roolista Suomen politiikassa, tekniikan ja liiketoiminnan kehityksessä ja yhteiskunnan kehityksessä mukaan lukien energiapoliittiset valinnat. Mikä on Nokian valta?

Lex Nokia[muokkaa]

Nokia Ruoholahdessa

Eduskunta hyväksyi Lex Nokia-lain äänin 96-56. Äänestyksestä jäi pois 47 kansanedustajaa. Osasyynä näiden poissaoloon oli, että kaksi valiokuntaa oli ulkomailla. [1]

Nokia selvitti laittomasti sähköpostien tunnistetietoja vuonna 2005. Nokia ei saanut tästä syytettä. Sen sijaan Nokia vaati tapauksen johdosta lainmuutosta.[2] Lukuisten oikeusasiantuntijoiden mukaan lakiehdotus loukkaa Suomen kansalaisten yksityisyyden suojaa. Yrityssalaisuuksien varastamisen estämiseksi samat oikeudet ovat lakiehdotuksessa yhteisötilaajille kuten joidenkin taloyhtiöiden isännöitsijöille ja kirjastoille.[3]

Tekes[muokkaa]

Valtiollinen Tekes rahoittaa yrityksiä yhteensä 516 miljoonalla eurolla vuonna 2008. Tekesin hallituksessa on Nokian johtaja Kai Öistämö, joten Nokialla on todennäköisesti valtaa siihen mihin valtion tutkimusrahoja suunnataan. Nokia sai eniten Tekesin rahoitusta: noin 13 miljoonaa euroa vuonna 2008. Seuraavaksi suurimmat tuensaajat UPM-Kymmene ja Stora Enso saivat yhteensä 9 miljoonaa (2008). Vuonna 2008 Tekes jakoi televiestintään: Elektrobit 3,6 miljoonaa (4.), Tellabs 3,3 miljoonaa (6.), Teleste 2 miljoonaa (11.) ja Fruugo 1,5 miljoonaa (17.). Fruugon hallituksessa on Jorma Ollila. Energiatekniikassa tukea sai oululainen Chempolis 3,5 miljoonaa euroa (5.) ja Neste Oil 3,1 miljoonaa euroa (8.). Chempolis kehittää oljesta ja ruokohelvestä Kiinassa bioetanolia ja UPM:n kanssa sellua. Helsingin Sanomien mukaan Tekes jakoi energiatehokkuuden parantamiseen vuonna 2008 yhteensä 200 miljoonaa euroa.[4]

Sitra[muokkaa]

Sitra Ruoholahdessa

Sitra on valtion hallinnoima riskirahasto, joka tukee innovatiivista yritystoimintaa. Sen varallisuus on 800 miljoonaa euroa. Sitrasta tuli Nokian suuromistaja, kun rahasto irtautui Suomen Pankista 1992 ja siirtyi eduskunnan alaisuuteen. Valtio antoi sille Nokian osakkeita. Sitra on saanut Nokian osakkeista 420 miljoonaa ja Soneran osakkeista 50 miljoonaa euroa. Sitra on yksityistänyt riskirahastosijoitusten hoidon.

Sitra on eduskunnan alainen rahasto. Sitra on yksityistänyt riskisijoitusten hoitamisen johtajilleen. Johtajat ovat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja ilman kilpailuttamista. Johtajat ovat eronneet Sitrasta ja omistavat yhtiöt. Yhtiöt ovat Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest. Yliasiamies Esko Ahon mukaan siinä ei ole mitään väärää. Sitra perustettiin 40 vuotta sitten Suomen Pankin aloitteesta. Merkkipäivää juhlittiin 3.12.2007 Oopperatalolla.[5]

Sijoituksista huolehtivat Sitrasta lähteneet johtajat omistamissaan hallintointiyhtiöissä. Sitra maksaa miljoonasijoitusten hoidosta n. 2 % hoitopalkkiota tuloksesta riippumatta. Varojen hoitoa ei kilpailuteta. Sitran johtajat ansaitsevat hyvin. Esimerkiksi Esko Aho ansaitsi 213 000 euroa, mikä on 42 % enemmän kuin pääministeri. Tarja Halosen veroton palkkio oli 126 000 euroa. Hallintoyhtiöitä hoitavat ansaitsevat vielä paremmin. Sitra management –toimitusjohtaja ansaitsi 300 000 euroa. Asiasta syntyi kohu vuonna 2007.[6] Esko Aho kutsui eduskunnan Sitraan juhliin viikkoa ennen eduskunnan päätöstä rahaston valvonnasta. Juhlien jälkeen eduskunta ei paheksunut Sitran varojen hoitotapaa. Jupakan jälkeen Esko Aho valittiin Nokiaan ja Sitralle valittiin uusi johtaja Nokiasta.

Aalto-yliopisto[muokkaa]

Suunnitellun Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin entinen Nokian johtaja, nykyään Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta. Lisäksi hallituksessa on Nokian johtaja Anna Valtonen sekä Nokian hallituksessa oleva professori Bengt Holmström. Hallitus valitsi yliopiston rehtorin.[7]

Energiapolitiikka[muokkaa]

TVO:n ydinvoimala[muokkaa]

Nokia oli vahva vaikuttaja TVO:n ydinvoimaloiden perustamisessa Olkiluotoon. Nokian Björn Westerlund, Nokian johtaja Harry Mildh ja Suomen Pankin johtaja Päiviö Hetemäki lobbasivat systemaattisesti poliitikkoja, virkamiehiä, etujärjestöjä ja mediaa TVO:n ydinvoiman kannalle, kirjoittaa Milka Sunell. Lisäksi Westerlund oli energiapoliittisen neuvottelukunnan jäsen. TVO:n perustajina oli 15 yritystä, mukana Nokia. Nokia luopui sähköntuotannosta 1990-luvulla. Siihen asti se osallistui aktiivisesti teollisuuden edunvalvontaan. Nokian Björn Westerlund toimi TVO:n hallituksen ja teollisuuden ydinvoimahankkeen johdossa 1970-luvun loppuun asti. Martti Häikiön Nokia Oyj:n historian mukaan TVO:n ydinvoimalan perustaminen oli Westerlundin toimitusjohtajakauden merkittävimpiä saavutuksia.[8]

EU:n viisaat[muokkaa]

Matti Vanhasen II hallitus valitsi Jorma Ollilan vuonna 2008 eurooppalaiseen työryhmään, jossa suunnitellaan energiapolitiikan tulevaisuutta. Muut EU:n viisaat henkilöt ovat puheenjohtajana Espanjan entinen pääministeri Felipe Gonzales, 65 (sd) ja Latvian entinen presidentti Vaira Vike-Freiberga, 70. Ehdotus viisasten ryhmästä on Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn.[9] YLEn uutisten mukaan keskusta olisi pyytänyt viisasten ryhmään myös Paavo Lipposta, mutta kokoomus ei häntä hyväksynyt.[10]

Metro[muokkaa]

Lauttasaaren Koivusaareen suunnitellaan Länsimetron metropysäkkiä. Koivusaaressa on Nokia-konsernin koulutus- ja neuvottelukeskus. Asutusta siellä ei ole. Lauttasaarelaiset vastustavat Koivusaaren pysäkkiä.[11] Lauttasaaressa asuu 20 000. Helsinki ja Espoo ovat metrosuunnitelmassa esittäneet, että yksi metropysäkki lauttasaarelaisille riittää. [12]

Lähteet[muokkaa]

  1. Lex Nokia hyväksyttiin eduskunnassa YLE 4.3.2009
  2. HS 24.2.2009
  3. Lex Nokia eduskunnassa nyt YLE 24.2.2009
  4. Valtion innovaatiorahaa pantiin ympäristö- ja energiahankkeisiin, HS 28.1.2009 B6
  5. Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti ”markkinaehtoisesti”, Helsingin Sanomat 2.12.2007 A3
  6. Rahasäilö jossa on varaa tehdä virheitä, Julkisia varoja hoidetaan myös sitralaisten omissa yhtiöissä HS 2.12.2007 E2
  7. Aalto-korkeakoulun hallitukseen joukko tohtoreita HS 12.8.2008
  8. Ydinvoima, valta ja vastarinta, (toim. Matti Kojo) Like 2004, Milka Sunell: Suomalainen ydinvoimapoikkeus, s. 190-193
  9. Löytyykö, Jorma, muita viisaita? Talouselämä 17.12.2007
  10. Jorma Ollila valmis harkitsemaan jäsenyyttä viisasten ryhmässä. Nokian ja Shellin napamies: Tupojen aika on ohi, Helsingin Sanomat 21.10.2007
  11. Koivusaari voi muuttua tuhansien asuinalueeksi HS 15.6.2007
  12. Lauttasaaren esittely

Katso myös aiheeseen Lex Nokia liittyvät aiemmat uutiset.