Tausta: Wikileaksin paljastukset

Kohteesta Wikiuutiset
Loikkaa: valikkoon, hakuun

7.joulukuuta 2010

Wikileaks on julkaisut asiakirjoja vuodesta 2006 asti. Ennen marraskuista Yhdysvaltain diplomaattiviestien julkaisua sivusto oli tänä vuonna julkaissut sotilasasiakirjoja Afganistanin ja Irakin sotaa koskien. Yhdysvaltain puolustusministeriö sanoi heinäkuisen Afganistan-vuodon aiheuttaneen turvallisuusriskin sotilaille ja armeijan afganistanilaisille tietolähteille.[1]

Käytännön seurauksia turvallisuusriskistä ei ole raportoitu.[2] ISS Pretoria -instituutin vanhempi tutkija Lauren Hutton kyseenalaistaakin analyysissään diplomaattiviestien sekä Afganistan- ja Irak-dokumenttien vuodon aiheuttaman turvallisuusuhan.[3]

»Olisivatko vuodetut asiakirjat nostattaneet lainkaan huolta, jolleivät ne paljastaisi tuhansien siviilien murhaa tai ulkomaisten diplomaattien ja korkea-arvoisten YK-virkamiesten vakoilemista? Jos sellaisen tiedon vuotaminen heikentää Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta, onko syy tiedon vuotaneiden vai niiden, jotka antoivat viranomaisille luvan tai käskyn suorittaa sellaisia kyseenalaisia toimia?»
(Lauren Hutton)

Hutton kirjoittaa Wikileaksin useimmiten pyrkineen muokkaamaan julkaisemastaan materiaalista pois tietolähteiden nimet ja muutenkin suojelemaan yksilöiden turvallisuutta.[3] Dokumentit annettiin nyt ja aiemminkin ennakkoon muutamille sanomalehdille, kuten Der Spiegel, Le Monde ja The Guardian ja aiemmin The New York Times. Wikileaks varoitti Yhdysvaltoja dokumenteista ennakkoon, jotta Yhdysvalloilla olisi aikaa valmistautua julkistuksiin.

Britannian puolustus- ja ulkoministerinä toiminut Malcolm Rifkind pitää kuitenkin erästä Wikileaksin julkaisua todisteena sen vastuuttomuudesta. Wikileaks julkaisi luettelon luonnonvaroista, viestintäyhteyksistä, rakennuksista ym., joita Yhdysvallat pitää kriittisen tärkeinä turvallisuuden kannalta. Julkaisu oli osa diplomaattiviestien vuotoa. Rifkind sanoo, että luettelo sisältää sellaista tietoa, mistä terroristit ovat erityisen kiinnostuneita.[4] Joulukuussa 2010 osia listasta julkaistiin arabiaksi islamistien sivustoilla. Terrorismiasiantuntija Magnus Ranstorpin mukaan sivustojen tarkoituksena oli pohtia terrorismia aivoriihen tapaan.[5]

Suurlähettiläät vakoilivat ulkomailla[muokkaa]

Yhdysvaltain suurlähettiläät vakoilivat satoja norjalaisia ja tanskalaisia. Norjan viranomaiset tiesivät ulko- ja puolustusministeriön mukaan vakoilusta. Vakoilijat olivat entisiä turvallisuuspalvelun työntekijöitä. USA rikkoi Norjan lakia, koska vain poliisilla oli valtuudet vastaavaan tarkkailuun Norjassa.[6]

Vakoilua teki Surveillance Detection Unit eli SDU-yksikkö. Suomalaisia Yhdysvallat ei Supon mukaan vakoillut.[7][8]

Vesikidutus[muokkaa]

George W. Bush myönsi antaneensa luvan Guantanamon vankilassa vesikidutukseen marraskuussa 2010. Se on kielletty Geneven sopimuksessa. Barack Obama kielsi vesikidutuksen vuonna 2009.[9]

Geneven sopimuksen mukaan kidutusta ei oikeuta sota, sodanuhka eikä mikään muukaan poikkeuksellinen tilanne. Obaman mukaan kiduttaminen syövyttää valtion luonnetta, vaikeuttaa sen liittolaissuhteita ja auttaa terroristiryhmiä hankkimaan lisää jäseniä.[10]

Jo aiemmin Yhdysvalloista raportoitiin, että Condoleezza Rice antoi luvan vesikidutukselle elokuussa 2002. CIA käytti vesikidutusta 183 kertaa yhtä syytettyä vastaan ja hukkumistunnetta 83 kertaa toista syytettyä vastaan. Bushin hallinto piti näin saatuja tunnustuksia voittoina.[11] Forbesin mukaan Rice ei ole suosittu.[12]

Assangen syytös[muokkaa]

Al Goren mukaan kansainvälisten tupakkayhtiöiden periaate oli: Epäily on paras tuotteemme, koska se on paras tapa kiistää totuudet.(Al Gore: Our Choice,A plan to solve the climate crises, Bloomsbury 2009, s 356)

Wikileaksin perustajaan kohdistettiin Ruotsissa syytös seksuaalisesta häirinnästä syyskuussa 2010. Aiemmin syytöstä jätettiin tekemättä tai lykättiin eteenpäin. Wikileaks dokumenttien julkaisua ennakoitiin muutamien viikkojen sisällä. Irak dokumentit julkaistiin lokakuussa 2010 ja Yhdysvaltain dokumentit marras-joulukuussa 2010.[13]. Hän lähti Ruotsista. Ruotsi etsintäkuulutti Julian Assangen.

Assange pidätettiin hänen ilmoittauduttuaan Britannian poliisille.[14]

Assangen puolustusasianajan mukaan kaikki syytteet ovat vääriä ja perusteettomia. Asianajajan mukaan Assangen paluu Ruotsiin syyttäjän haluamana ajankohtana voi aiheuttaa suurta taloudellista tuhoa Assangen Wikileaksille.[15]

Lähteet[muokkaa]

  1. Mohammad Zargham (toim.); Eric Walsh, Doina Chiacu ja Mark Hosenball: Factbox: Some facts about WikiLeaks 29.11.2010. Reuters. Viitattu 9.12.2010. (englanniksi)
  2. HS 4.11.2010 B6
  3. 3,0 3,1 Lauren Hutton: Wikileaks and National Security in the 21st Century The Patriotic Vanguard. 3.12.2010. Viitattu 9.12.2010. (englanniksi)
  4. AFP: WikiLeaks releases list of global sites ‘vital’ to US The Manila Times.net. 12.12.2010. Viitattu 19.12.2010. (englanniksi)
  5. STT, TT: Lehti: Wikileaks-asiakirja hyödyttää terroritekojen suunnittelijoita 18.12.2010. Aamulehti. Viitattu 19.12.2010.
  6. HS 6.11.2010 B5
  7. MTV3 - STT - TT: Supo: USA:n Suomen-lähetystön toimissa ei epäilyttävää MTV3.fi. 08.11.2010. Viitattu 4.1.2011.
  8. HS 6.11.2010 B5
  9. HS 6.11.2010 B5
  10. HS 21.11.2010 A2 Pääkirjoitus
  11. Vesikidutukselle Condoleezza Ricen lupa jo vuonna 2002, Yhdysvaltain kongressissa vaaditaan Bushin ajan kidutuksen selvittämistä , HS 24.4.2009 B2
  12. Condoleezza-Rice Forbes
  13. Wikileaksin Assangea epäillään sittenkin raiskauksesta yle 1.9.2010
  14. Wikileaksin Assange oikeudessa
  15. Wikileaksin perustaja vangittiin poissaolevana yle 18.11.2010
Tools clipart.png
Tämä artikkeli on kehityksessä. Olet tervetullut parantamaan artikkelia.
Jos artikkeli on valmis julkaistavaksi, korvaa {{kehityksessä}}-malline {{tarkasta}}-mallineella,
jotta muut käyttäjät voivat tarkastaa tekemäsi muutokset.