Areva etsii uraania ilman lupaa

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uraanikaivos Nigerissä

22. marraskuuta 2008

Areva piti Suomen kaivostutkimuksen lupaprosessia liian hitaana, joten se päätti aloittaa uraanitutkimukset Ranualla ilman lupaa. Päätöksen teki Arevan Suomen toimitusohtaja Osmo Kaipainen. Areva jätti valtaushakemuksen syyskuussa 2008. Areva sanoi harkitsevansa valitusta Suomen ympäristölaista oikeuskanslerille.[1]

Arevan uraanivaltaukset[muokkaa]

Arevan hakemukset laajoista uraanivaltauksista Itä- ja Länsi-Uudellamaalla hylättiin. Suunnitelmilla oli laaja vastustus.[2]

Areva Finland suunnittelee Ylitornion ympäristöön 13 000 hehtaarin kaivosvaltausaluetta, josta suurin osa on Natura-suojelun piirissä. Arevan Suomen johtaja Osmo Kaipainen uskoi tammikuussa 2008, että korkein hallinto-oikeus antaa toukokuussa luvan yhtiön Enon uraanikaivoshankkeelle. Yhtiön seuraavat merkittävät valtauskohteet ovat Ranualla ja Ylitorniolla. Suomessa oli tammikuussa 2008 vireillä 17 uraanivaltaushakemusta, joissa on 370 aluetta. Alueet sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa.[3]

Viranomainen[muokkaa]

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on moittinut kauppa- ja teollisuusministeriön tapaa hoitaa kaivosasioita. VTV on pitänyt ristiriitana, että ministeriö toimii sekä lupaviranomaisena että toiminnanedistäjänä. VTV:n mukaan ministeriö edistää kaivosten määrää selvittämättä tarpeeksi niiden haittoja, piittaamatta muiden eturyhmien kannoista tai yhteiskunnan kokonaisedusta. Geologian tutkimuskeskus harjoittaa malmin etsintää, joka tarkastusviraston mukaan muissa sivistysmaissa kuuluu kaivosyhtiöille. Ruotsi lopetti valtiollisen etsinnän 1991. VTV:n vaatimat selvitykset lykkäisivät edelleen lain uudistamista, jolle on jo kerran myönnetty jatkoaikaa 4/2008 asti.[4] [5]

Kaivoslaki[muokkaa]

Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 1965, mutta sen periaatteet ovat säilyneet vuosisatoja samoina. Maanomistajan saamia korvauksia korotettiin viimeksi 18 vuotta sitten. kaivoslaki antaa kaivosyhtiölle oikeuden valtaukseen ja kaivostoimintaan ilman maanomistajan lupaa korvausta vastan. Ministeriö ei huolta kanna korvausmäärästä. Maa-aineslaki korostaa myös maanomistajan oikeuksia ja ympäristönäkökohtia. Kaivostoiminnasta syntyy ympäristöministeriön mukaan kolmannes Suomen jätteistä eli noin 66 miljoonaa tonnia. Vuonna 1994 Suomi purki kaivoslain ulkomaalaisrajoitukset. Sen jälkeen suurin osa valtauksista onkin tehty ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden nimiin.[6][5]

Valitukset[muokkaa]

Suomessa oli marraskuussa 2008 valtaushakemuksia yli 20. Kanadalaisella Namuralla on uraanivaltauslupa Kuusamossa: Vasaraperän, Kesäniemen ja Rukajärven kylissä. Paikalliset yrittäjät, maanomistajat, kalastajat ja poromiehet tekivät valituksen oikeuteen perustuen kaivoslakiin, luonnonsuojelulakiin ja poronhoitolakiin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sanoi vuonna 2007, ettei hän usko uraanivaltausten johtavan uraanikaivoksen syntyyn Suomessa.[7]

Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen haukkui luterilaisen kirkon piispainkokouksen avajaispuheessa 9.9.2008 Kuopiossa Suomen joukkotiedotusvälineitä yksipuolista tiedotuksesta hankkeista. Hänen mukaansa lehdistöltä puuttuu lähdekritiikki ja haittojen analysointi. Riekkisen mukaan uraanikaivosten aiheuttamista vaaroista ihmisille, pohjavesille ja luonnolle on tiedotettu yksipuolisesti kaivosyhtiöiden etujen mukaisesti.[8] Kuopion tuomikapituli sai kantelun marraskuussa 2008 selvittää saako kirkonmies, joka ei ole kaivosalan asiantuntija arvostella uraanikaivoshankkeita. Kantelun tekijää ei uutisessa mainittu.[9] Tuomiokapitulin mielestä helmikuunssa 2009 piispalla on oikeus päättää valitsemansa aiheen käsittely.[10]

Riekkinen saarnasi Enon kirkossa: Jos Jeesus ihmishahmossa asuisi nyt keskellämme, hän olisi tukka putkella saarnannut luonnon ja ihmisarvoisen elinympäristön puolesta. Jeesus syntyi arjen keskellä, ja niinpä hengellisyys elää arjessa. Riekkinen kokee tärkeäksi luomakunnasta huolehtimisen. Hänen mielestään luontoa koskevissa päätöksissä tärkeimpänä motiivina on oltava se, millaisen luonnon jätämme tuleville sukupolville.[11]

Kestävä energiantuotanto[muokkaa]

Säteilyturvalaitoksen mukaan vuonna 1988 uraanilla tuotettua 200 TWh:a kohti syntyy 1 000 000 tonnia uraanikaivosjätettä.[12]

WWF:n mukaan ydinvoima kannatus on hiipunut monissa länsimaissa viime vuosina. Voimakkaasta ydinvoimayritysten lobbauksesta huolimatta keskeistä on ydinvoiman turvallisuusongelmat ja kyseenalainen julkinen hyväksyttävyys. Ydinvoima viivästyttää todellisten kestävien energiaratkaisujen kehitystä. Pääomaintensiivinen rakentaminen vie vuosia: Vuonna 2002 päätetty Olkiluodon voimala valmistuu vuonna 2011. Ydinjätteet vaativat 25 000 vuoden säilytystä. USA:ssa toistuvat ydinvoimaloiden sulkemiset ovat johtaneet sähköpulaan. Tuotannon säteilyvuodot ovat yleisiä. Myös uraanin louhinnasta aiheutuu radioaktiivista säteilyä. USA:ssa ydinvoimaa rakennettiin viimeksi vuonna 1973.[13] Ruotsi on luopumassa ydinvoimasta. Tanskaan ja Norjaan ei ole koskaan rakennettu ydinvoimaa.[14]

WWF:n mukaan jopa ydinvoimaa edistävien instituutioiden mukaan ydinvoiman kustannukset ovat kaksinkertaiset tuulivoimaan ja viisinkertaiset kaasuvoimaan verrattuna. Jätekustannuksia ja laitosten purkukustannuksia ei ole huomioitu täysimääräisesti kustannuksissa. Tapahtuneiden ja potentiaalisten ydinonnettomuuksien uhrimäärä ja kustannukset ovat kestämättömiä. Ydinvoimaloita ja niiden onnettomuuksia vakuutusyritykset eivät vakuuta. Suomen hallitus on siirtänyt ydinvoimaloiden riskien kustannukset kansalaisten maksettaviksi.[15]

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  1. Areva alkoi etsiä uraania ilman lupaa Ranualla, Helsingin Sanomat 22.11.2008 A8
  2. Uraanikaivokset ydinvoiman likainen kääntöpuoli Greenpeace 19.1.2008
  3. Kilpailu uraaniesiintymien hyödyntämisestä kiihtyyYLE 29.1.2008
  4. Tarkastusvirasto vaatii ikivanhaan kaivoslakiin perusteellista uudistusta, Helsingin Sanomat 15.11.2007, B6
  5. 5,0 5,1 Kaivostoiminnan valvonta nykyaikaan Helsingin Sanomat 19.11.2007 A2
  6. Tarkastusvirasto vaatii ikivanhaan kaivoslakiin perusteellista uudistusta, Helsingin Sanomat 15.11.2007, B6
  7. KHO hylkäsi uraanivaltausvalituksia, Helsingin Sanomat 30.10.2007, A8
  8. Piispa Riekkinen: Lehdistö kaivosyhtiöiden kelkassa, Helsingin Sanomat 10.9.2008 A9
  9. Piispa Riekkisen uraanikaivospuheista tehtiin kantelu, Helsingin Sanomat 22.11.2008 A7
  10. Piisa Riekkinen sai synninpäästön uraanipuheista, Helsingin Sanomat 20.2.2009 A4
  11. Piispa saa puhua luonnon puolesta, Suomen Luonto 3/2009 s.70
  12. Erik Wahlström, Tapio Reinikainen ja Eeva-Liisa Hallanaro, Ympäristön tila Suomessa 1994, s. 98
  13. Vision for 2050 WWF s.20
  14. Wikipedia: Sähköntuotanto, Wikipedia: Ruotsin energiapolitiikka
  15. Vision for 2050 WWF s.20

Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Greenpeace.


Aiheesta muualla[muokkaa]

Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Digg.comissa Jaa Redditissä