Stora Enso vuokraa 160 000 hehtaaria Kiinassa – maakiistoja
 |
Tämän artikkelin tyyliä on pyydetty korjattavaksi. Tarkennus: lyhenteet ja osa luvuista kirjoitettava auki, samoin niihin liittyen sanojen taivutus sijamuotoihin tarkistettava. |
27. huhtikuuta 2009
Stora Enso vuokraa KiinassaGuangxissa 160 000 ha maata puuviljelmille 50 vuodeksi. Sopimuksen arvo on 140 milj. €. Viljelmä vaikuttaa 650 000 kiinalaisen elämään.[1]
Paikallishallitus lupasi 50 € vuosikorvauksen 50 ha:sta koko 100 perheen kylälle Huashijangissa. Paikallisten mukaan he saisivat paremmat tulot maasta. Maanviljelijät syyttävät viranomaisia raaoista pakkotoimista. Stora Enso ei hyväksy väkivaltaa. Stora Enson mukaan sen toiminta on vastuullista.[2] Maakiistat ovat yleisin syy kahakoihin. Kiinan maaoikeudet ovat sekavat. Korruptoituneet virkamiehet saattavat anastaa luvattuja korvauksia tai maaoikeuksista saatavia tuloja. Julkisuutta on vaikea saada. Media ja oikeuslaitos eivät ole riippumattomia Pekingissä on lukuisia vetoomuksen viejiä keskushallinnolle. Kyläläiset ovat palkanneet asianajajan.[1]
Tehdas ja maa
[muokkaa]Stora Enson avasi joulukuussa 2008 tehtaan Guangxin maakunnassa Beihaissa rannikolla. Kiinassa maa on valtion tai maatalousyhteisön. Guangxi on hedelmäviljelyaluetta. Ulkomainen yritys voi vuokrata maan paikallisviranomaisilta.[1] UNDP teki Stora Enson 120 000 puuistutusten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin Guangxissa. Se ei sisällä kansalaisjärjestöjen tutkimuksia. s 99 Kyläläiset ovat vihaisia. Paikallishallinto yritti jo vuonna 2004 anastaa kyläläisten maat Stora Ensolle. Viranomaiset käyttivät pakkokeinoja maan hankintaan. Monien kylien asukkaat menettivät elinkeinonsa.[1]
Puuplantaasit
[muokkaa]Puuplantaasien ongelmiin sisältyy monimuotoisuus, veden saanti, maaoikeudet, laittomat anastukset, väkivaltaisuudet, kiistat asukkaiden ja ympäristöjärjestöjen kanssa ja asukkaiden toimeentulo. Lajeihin sisältyy eukalyptus ja mänty. Puuviljelmät monokulttuurina vähentävät monimuotoisuutta. Viljelmillä käytetään kemikaaleja. Eukalyptus on nopeasti kasvava puu. Se kuluttaa valtavasti vettä, mikä vaikuttaa pohjaveden tasoon. Uruguayssa kaivojen veden pinta laski 60 % eukalyptusviljelmien vuoksi ja maapähkinöiden tuotanto lakkasi veden puutteesta. Etelä-Afrikassa vedenvirtaus lakkasi 9 vuotta puiden istutuksen jälkeen ja palasi 5 vuotta puiden hakkausten jälkeen. Greenpeace vaati indonesialaista APP:tä lopettamaan eukalyptusviljelmien istutukset Kiinan Yunnanissa vuonna 2006. Yunnanissa on rikkain kasvilajimäärä ja 30 alkuperäiskansaa. Kiinan keskushallitus purki sopimuksen helmikuussa 2007. Kiina haluaa suojella metsävarojaan. Aasian kehityspankin ADB vuosikymmenen kokemuksen mukaan puuplantaasit lisäävät köyhyyttä.[3].
Kiina
[muokkaa]1990-luvulta puolet maailman paperintuotannon kasvusta on Kiinassa. Perinteisesti sellua on tuotettu riisistä ja sellusta. Vuonna 2007 Kiinan hallitus määräsi useita tuhansia olkisellutehtaita suljettavaksi. Muutos on kultakaivos yrityksille kuten UPM, Stora-Enso ja APP. Vuonna 2000 sellusta 10 % oli puusta, nyt 50 %. Puun kysyntä luo kilpailua maan käytössä. Paperi kuluu pääosin vientituotteiden pakkauksiin. Kiinassa julistettiin 10 vuoden hakkuukielto vuonna 1998 aiheutuneiden tulvien vuoksi. Kiinan puuvarat ovat 28 % sellutehtaiden kysynnästä. Kiinan puukysynnän kasvu on aiheuttanut laittomia hakkuita Venäjällä ja Indonesiassa. Sellua tuodaan Kanadasta, Indonesiasta, Venäjältä, Brasiliasta ja USA:sta. Esimerkiksi UPM Changshun-tehdas (1 Mt) toi sellua Indonesiasta, Suomesta ja Kanadasta ja myöhemmin Botnian Uruguayn tehtaalta. UPM on Botnian osakas. Muihin Kiinan toimijoihin sisältyy: Stora Enso 1 miljoona tonnia (Mt), APP 0,78+0,3, Asia Pacific Resources International Holdings APRIL 1 Mt (2009), Oji Paper 0,7 Mt (2009) ja Shangdong Chenming (Chenming Paper) 0,7 Mt (2009).[3]
Stora Enso muualla
[muokkaa]Stora Ensolla on Brasiliassa Aracruzin kanssa yhteistehdas Veracel. Aracruz hakkasi Brasilian sademetsää 50 000 ha puuviljelmiksi ja vuosina 1978-87. Chilen rannikkometsistä 31 %. Aracruzilla on maakiistoja alkuperäisheimojen kanssa. Veracel on tuomittu työtuomioistuimessa työn ulkoistamisesta. Eläkkeet ja terveydenhoito jätetään maksamatta. Markus Krögerin mukaan eukalyptus peittää 25-75 % viljelymaasta alueittain ja karjanomistajat ovat perustaneet laidunmaattomien yhdistyksiä. Heinäkuussa 2008 Veracelin ympäristöluvat todettiin pätemättömiksi. Yhtiö sai 8 milj. € sakon ja se määrättiin korvaamaan 47 000 ha eukalyptusplantaasia sademetsällä. Syyttäjien mukaan heillä on todisteita siitä, että Veracel on lahjonut viranomaisia ja poliitikkoja. Mika Rönkön mukaan Stora Enso rikkoo avoimesti Brasilian lakeja eikä noudata samoja ympäristönormeja kuin Suomessa. Mika Rönkön mukaan eduskunnan tulisi vaatia valtionyhtiöitä noudattamaan Suomen säännöksiä myös ulkomailla.[4] Stora Enson mukaan heillä on ulkomailla samat normit kuin Suomessa.[5]
Ratkaisut
[muokkaa]Risto Isomäen mukaan paikalliset asukkaat voivat hyväksyä sellutehtaat vain, jos siitä saatavat tulot hyödyttävät myös heitä. Ristiriitoja voi ratkaista maareformilla. Markus Krögerin mukaan selluteollisuus tarvitsee luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioitusta ja rehellistä liiketoimintaa. Veronmaksajien rahoja tulisi säästää ja karsia valtion tuet. Suomen valtio myöntää vientitukia sellutehtaiden perustamiseksi ulkomaille. [4]
Lähteet
[muokkaa]- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Kovan bisneksen maa, Kun valtionyhtiö Stora Enso laajensi puuviljelmiään Etelä-Kiinassa, Monien kylien asukkaat menettivät elinkeinonsa. Kyläläiset ryhtyivät vastarintaan. Viranomaiset pahoinpitelivät heidät. Avuksi tuli lakimies. Hänetkin hakattiin. HS 26.4.2009 D1-2 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”HS26-4” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Stora Enson maakiistat Kiinassa nostattavat syytteitä väkivallasta, Maanviljelijät syyttävät viranomaisia raaoista pakkotoimista HS 26.4.2009 A3
- ↑ 3,0 3,1 Tehtaan varjossa, Selluteollisuus matkalla etelään, Chris Lang, Like 2008 (en: Bangs, Pulp and People 2007) puuplantaasit 11, 19-20, Kiina 92-99, ADP 28 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”z2008” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 4,0 4,1 Tehtaan varjossa, Selluteollisuus matkalla etelään, Chris Lang, Like 2008 (en: Bangs, Pulp and People 2007)s. Verasel 24-27, 61, Isomäki s. 149, Kröger s. 151-4, Rönkkö s. 161 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”x2008” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ HS 27.4.2009
Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Kiinan ihmisoikeudet.
