2008: Ilmastonmuutos otettiin vakavammin
Vuonna 2008 ilmastonmuutokseen suhtauduttiin maailmalla yhä vakavammin. Kioton pöytäkirjan monia maita kasvihuonekaasujen vähennyksiin sitova laskentakausi vuosille 2008–2012 alkoi. Sopimus tehtiin vuonna 1997 ja se tuli voimaan vuonna 2005, kun Venäjä allekirjoitti sopimuksen. Australia ratifioi Kioton pöytäkirjan joulukuussa 2007. Asiantuntijoiden ilmastonmuutosennusteet synkkenivät vuonna 2008.[1] Uudesta ilmastosopimuksesta neuvotellaan Kööpenhaminassa vuonna 2009. Sopimusta valmisteltiin Boznanissa Puolassa vuonna 2008.
Globaalilämpötila ei saisi nousta yli 2 °C, jotta vaarallisimmilta tuhoilta vältyttäisiin. Professori Peter Lundin mukaan se edellyttää maailmassa 60 %:n ja EU:ssa 80–85 %:n päästöjen vähennystä vuoteen 2050 mennessä. Vähennystarve edellyttää teknologiavallankumousta. Joidenkin mukaan se on jo alkanut, sillä uusiutuvan energian markkinat kasvavat 20–40 % vuosittain.[2] Tim Flanneryn mukaan päästöjä on luotettavien lähteiden mukaan vähennettävä 70 % vuoteen 2050 mennessä. Globaalisti nyt elossa olevista ihmisistä elää 70 % vuonna 2050.[3]
Päästövähennystarve on niin suuri, että siihen päästään vain energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisellä. Molemmat ovat jo nyt kustannustehokkaita tapoja varsinkin pitkänajan skenaariossa.
Kokoukset
[muokkaa]YK ilmastokokokus Indonesiassa Balilla oli 3.-14. 12.2007, jossa neuvoteltiin uudesta sopimuksesta vuodesta 2012 alkaen. Al Gore halusi uuden sopimuksen voimaan jo 2010. YK:n esitys oli 25–40 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoteen 2020 mennessä. EU:n mukaan teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 % vuoteen 2050 mennessä 1990 tasoihin verrattuina. EU halusi nopeasti kasvavat maat mukaan päästövähennyksiin.[4] Kokouksen antina oli ongelman saama laaja julkisuus, tietoisuuden ja poliittisen paineen kasvu ja kaikkien maiden yhtenäisyys neuvotteluhalukkuudessa. Ympäristöjärjestöt olivat pettyneitä varsinaisiin tuloksiin.[5] Kaikki maat allekirjoittivat sopimuksen. Tarkasti määriteltyjä tavoitteita ei kirjattu. Niitä vastustivat Yhdysvallat, Kanada ja Japani. Metsäkadon rajoittaminen sisältyi sopimukseen. Se tuottaa 20 % päästöistä.[6]
George Bush järjesti syyskuussa 2007 oman varjokokouksensa, johon se kutsui 16 maata. George Bushin mukaan jokaisen maan tulisi päättää ilmastonmuutoksen vastaisista toimistaan itsenäisesti. Bush ehdotti kansainvälisen rahaston perustamista edistämään päästöjä vähentävän teknologian kehittämistä.[7]
Euroopan unioni
[muokkaa]Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa 2008 uuden ilmasto- ja energiapaketin. Sen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuus 20 %:n ja energiatehokkuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Monet kriitikot pettyivät sopimuksen myönnytyksiä ja poikkeuksia mukaan lukien teollisuuden päästöoikeudet ja omien päästövähennysten korvaamista päästökaupalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan päästökaupalla on suuri vaikutus ilmastostrategian toimeenpanoon. Järjestelmä käynnistyi vuonna 2005. Euroopan Unioni alkoi valmistella vuonna 2008 uutta päästökauppadirektiiviä osana ilmasto- ja energiapakettia. [8] [9] Greenpeace mukaan 45 % EU:n CO2-päästöistä on järjestelmässä. Ilmaiset päästöoikeudet aiheuttivat windfall-ongelman. Sen lisäksi päästöjä vähentävä ohjausvaikutus jäi syntymättä vuosina 2005–2007.[10]
Yhdysvallat ja Kiina
[muokkaa]Yhdysvallat ja Kiina ovat valtiollisesti suurimmat kasvihuonekaasujen aiheuttajat. Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama suhtautui vaalilupausten perusteella vakavasti ilmasto-ongelmaan. Australialaisen Tim Flannaryn mukaan Yhdysvalloilla saattaa olla inhimillisesti katsoen ilmastonmuutoksessa isoista maista eniten menetettävää. Yhdysvaltojen ilmasto on vaihtelevampi kuin minkään muun maan. Siellä on voimakkaita ukkosmyrskyjä, hurrikaaneja, lumimyrskyjä, kaatosateita ja tulvia. Nämä ilmiöt voimistuvat lämpötilan noustessa. Yhdysvaltojen länsiosan kuivuus on ilmeisesti yhteydessä meren lämpenemiseen ja kuivuus on samansuuntainen kuin maapallon lämpenemisen odotetut muutokset. Vuosina 1996, 1997 ja 1999 Yhdysvalloissa oli pyörremyrskyjä kaksi kertaa niin usein kuin 1900-luvulla.[11] Joulukuussa 2007 Yhdysvaltojen tuomioistuin antoi Kalifornialle oikeuden rajoittaa autojen hiilidioksidipäästöjä tiukemmin kuin muissa osavaltioissa. Autonvalmistajat haastoivat Kalifornian oikeuteen sen vuoden 2004 säännöksistä. Niiden mukaan autonvalmistajien on vähennettävä 30 % autojen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2016 mennessä.[12] Koska Kiina luokitellaan kehitysmaaksi, Kioton sopimus ei velvoita sitä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä ennen vuotta 2012.[13]Kiinan energiankulutuksesta 80 % perustuu hiileen.[14] Vuonna 2004 Kiinan energiankulutus oli 9 400 kWh/asukas. Samana vuonna maailman keskiarvo oli 14 000 kWh/as., USA:n kulutus 63 400 kWh/as., EU-27:n 31 200 kWh/as.[15] ja tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomen 79 000 kWh/as.
Suomi
[muokkaa]Suomen kasvihuonepäästöt henkeä kohti ovat ennätyssuuret, merkittävästi Kiinaa suuremmat. Vuoden 2008 talouskriisi osoitti konkreettisesti Suomen riippuvuuden globaaleista kriiseistä. Maailmantalous, luonnonvarat ja voimakkaat luonnonkatastrofit heijastuvat väistämättä koko maailmaan talouteen ja hyvinvointiin. Siksi myös ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maailman ihmisiä ja vaikuttaa jokaisen suomalaisenkin talouteen.
Suomen kasvihuonepäästöistä 30 % johtuu rakennusten lämmittämisestä. Suomessa on pyritty parantamaan rakennusten energiatehokkuutta; vuonna 2008 puuhattiin esimerkiksi rakennusten energiatodistuksia. [16]
Suomen hallitus laati vuonna 2008 energiatavoitteen vuoteen 2020 ja 2050.
UNEP
[muokkaa]YK:n ympäristöohjelman UNEP mukaan ilmastonmuutoksen torjunta lisää innovaatiota ja on suurin muutos teollisen vallankumouksen jälkeen.[1] UNEP julkaisi ympäristöraportin lokakuussa 2008. Se varoitti ilmaston muuttuvan nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin 500 000 vuoden aikana. UNEP kehoitti johtajia toimimaan välittömästi ympäristön hyväksi. Vuonna 2008 ekologinen jalanjälki henkeä kohti ylitti 40 % maan biologisen kapasiteetin. Raportin mukaan maailman keskilämpötila on noussut 0,74 astetta vuodesta 1906.[17]
Sternin raportti
[muokkaa]Vuonna 2008 Nicholas Stern arvioi vuoden 2006 raporttin arvioimat ilmastonmuutoskustannukset aliarvioiduksi perustuen uusiin tietoihin päästötrendistä ja merten hiilinielu -vaikutuksesta.[1] Reutersin haastattelussa huhtikuussa 2008 Stern sanoi uusimpien tutkimustulosten osoittavan, että hän aliarvioi ilmaston lämpenemisen aiheuttaman uhan. Sternin mukaan myös IPCC:n vuoden 2007 ilmastoennusteet näyttivät jo vanhentuneilta.[18] Sternin mukaan ilmastomuutoksen torjunta varhaisessa vaiheessa on taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2006 Sternin raportti ennusti, että ilmastonmuutos voi supistaa maailman bruttokansantuotetta viidenneksellä. Sternin aiempien laskelmien mukaan vitkastelu on vaarallista ja kallista. Raportin mukaan uusiutuva energiatalous lisää yrittäjyyttä ja talouskasvua.
Ennusteet
[muokkaa]Merivesien lämpenemisen ennustettiin voimistavan hirmumyrskyjä. Suomessa ennustettiin hellejaksojet ja metsäpalojen lisääntyvän. Maahanmuuttovirasto varoitti pakolaisongelmasta. Sen mukaan tulevina vuosina liikkeellä voi olla 800 miljoonaa ilmastopakolaista, kun vuonna 2008 heitä oli 150 miljoonaa. Geneven pakolaissopimus ei tunne ilmastopakolaisuutta.[1]
Katso myös
[muokkaa]- Wikipedia: Energiapolitiikka
- Wikipedia: Ilmastopolitiikka
- Wikipedia: Teemasivu: Ympäristönsuojelu
- Wikipedia: Teemasivu: Kestävä kehitys
Aiheesta muualla
[muokkaa]- TAUSTA: Ilmaston vuosi alkoi YLE 3.1.2009
Lähteet
[muokkaa]- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Ilmastonmuutos otettiin yhä vakavammin YLE 30.12.2008
- ↑ Lundin kommenttipuheenvuoro Energy revolution -skenaariosta 17.12.2008
- ↑ Tim Flannary, Ilmastonmuuttajat, Otava 2006 s. 230 (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005), s. 24–25
- ↑ Maailma valmistautuu Balin ilmastokokoukseen YLE 27.11.2007, YLE:n uutiset
- ↑ Ympäristöjärjestöt: Balin tulokset epämääräisiä, YLE 15.12.2007
- ↑ Balin ilmastokokous löysi lopulta sovun YLE 15.12.2007
- ↑ Bush: Jokaisen maan päätettävä päästötoimistaan itse YLE 28.09.2007
- ↑ Päästökauppa ja päästöoikeuksien jako
- ↑ Päästökauppadirektiivin muuttaminen Ympäristöministeriö 10.7.2008
- ↑ EU:n päästökaupan tulevaisuus Greenpeace Kaisa Kosonen 2008
- ↑ Tim Flannary, Ilmastonmuuttajat, Otava 2006 s. 230 (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005) s. 150, 143, 148
- ↑ Kalifornia saa rajoittaa autojen päästöjä,YLE 12.12.2007
- ↑ Kiina ratkaisee ilmastonmuutoksen suunnan, Helsingin Sanomat 21.1.2007
- ↑ China on Pace to Become Global Leader in Renewable Energy 2007 Worldwatch Institute
- ↑ Energiläget i siffror 2007 Energy in Sweden Facts and figures Energimyndigheten 2007
- ↑ Ympäristöministeriön toimet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi www.ymparisto.fi. 11.11.2008. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 3.1.2009.
- ↑ UNEP: Ihmiskunnan ahneus tuhoaa planeetan YLE 25.10.2007
- ↑ Stern sanoo vähätelleensä ilmastonmuutoksen uhkaa YLE 16.4.2008
Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka.
Wikipediassa on artikkeli aiheesta Teemasivu: Kestävä kehitys.- Climate Change Performance Index 2008
- Vanhemmat uutiset:
- Olkiluodon uusi ydinjäte on 7 kertaa aiempaa vaarallisempaa
- Luonnontilaisille soille uutta turvetuotantoa
- Vapon valitus: Mörninsuo luontoarvoton
- Energiakomissaari vaatii Suomelta lisäselvityksen turvedieselistä
- Suomeen yli 1200 MW merituulivoimaa 2015
- Vihreät pääkaupungit Tukholma ja Hampuri
- Ruotsiin tuulivoimaa 55 TWh (2020)
- Stern: 6° C nousuun varauduttava
- Ban Ki-moon vieraili Suomessa
