Energiakomissaari vaatii Suomelta lisäselvityksen turvedieselistä

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

21. heinäkuuta 2008

EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs vaatii lisäselvityksen siitä, että turvediesel vähentää kasvihuonepäästöjä 35 %. Liikennepolttoaineiden päästövähennyksessä 35 % on maksimi. Mauri Pekkarinen kertoi 21.7.2008, että Vapo ja VTT järjestävät pikaisesti EU:n asiantuntijoille seminaarin turpeesta. Pekkarisen mukaan turve yhdistettynä puuhun saavuttaa tavoitteen.[1]

Tuotanto[muokkaa]

Suomi oli vuonna 2005 maailman suurin turpeen tuottaja. Vuonna 2005 Suomen osuus maailman energiaturpeen tuotannosta oli yli 50 %. Vuonna 2005 energiaturpeen tuottajat olivat: Suomi 51 %, Irlanti 31 %, Valko-Venäjä 11 %, Moldavia 3 % ja Ruotsi 3,6 %. Lähteessä Viro, Latvia, Liettua, Venäjä ja Unkari eivät ole määrittäneet turpeen käyttötarkoitusta. Maailman kasvuturpeen tuotanto on pienempi kuin energiaturpeen tuotanto.[2]

Tilastokeskuksen mukaan Suomen palaturpeen tuotanto oli lähes vakio 2000–2006.[3] Sen osuus on vain 3–6 % riippuen vaihtelevasta jyrsinturpeen tuotantomäärästä. Suomen jyrsinturpeen tuotanto on vaihdellut voimakkaasti vuosittain. Vuoden 2005 keräysmäärä vastaa hyvin Suomen energiaturpeen käyttömäärää vuosina 2000-2004 ja 2006. Jyrsinturpeen tuotanto vuonna 2005 oli 25,464 ∙ 106 m3 ja palaturpeen 1,128 ∙ 106 m3. Vuonna 2006 jyrsinturvetta kerättiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin (38,1 ∙ 106). Turpeen vienti ja tuonti on vähäistä.[3] IEA:n raportin mukaan energiaturpeen vienti ei ole kannattavaa turpeen suuren vesipitoisuuden vuoksi.

Toppilan turvevoimalaitos.

Käyttö[muokkaa]

Vain kolme IEA maata, Suomi, Irlanti ja Ruotsi, käyttävät turvetta energialähteenä. Ruotsissa käytettiin turvetta energiantuotantoon 2,7 TWh vuonna 2006. Sen määrä laski 25 % vuodesta 2005. Syyksi arvioidaan EU:n päästökauppaa, joka heikentää fossiilisen turpeen kilpailukykyä.[4] Ruotsin Energimyndighetenin mukaan Ruotsi ei tue turpeen käyttöä koska se on fossiilinen polttoaine. [5]

Ympäristövaikutukset[muokkaa]

Turvetuotanto voi aiheuttaa mm. pienhiukkaspölyä, meluhaittaa, vesistön kuormittumista ja maiseman muutoksia. Korkein hallinto-oikeus kielsi näillä perusteilla Järvelänsuon turvetuotannon vuonna 2005.[6] Turpeen rikkipäästöt Suomessa olivat 15,6 (9,7) 1 000 t SO2 2003 (2005). Suomessa turpeen energiakäyttö 2003 (2005) vastaa 15 % (14 %) rikkipäästöistä; 6,3 % (4,3 %) typpipäästöistä, 12,5 % (10,4 %) kasvihuonepäästöistä ja 15 % (13 %) energiantuotannon kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2003 Suomen turpeen energiankäytön hiilidioksidipäästöt olivat 86 % verrattuna Suomen liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöihin.[7]

Uusiutuvuus[muokkaa]

Sekä päästökauppa että IEA laskevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi. IEA:n mukaan turvetta ei pidetä uusiutuvana energialähteenä, koska se turpeen nostopaikalla turpeen luonnollinen uusiutumisnopeus on kaukana sen käyttönopeudesta. IEA:n mukaan Suomen hallitus on arvioinut, että turpeen käyttö kaksinkertaistuu aikavälillä 2005–2010 arvoon 3,3 Mtoe (2005 1,6 Mtoe).[8] VTT:n mukaan turpeen uusiutuminen samalla paikalla kestää noin 2000 vuotta. Suomen lainsäädäntö ei velvoita uudistamaan turvetta suolla.

Kestävä kehitys[muokkaa]

IEA:n 26.3.2008 julkaiseman Suomen energiapolitiikan arvioinnin mukaan Suomen turpeen energiakäyttö on ristiriidassa Suomen ympäristönsuojelun kestävyyden kanssa. IEA:n mukaan Suomen turpeen sähkötuotannon bonustariffi on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen energialähde vähäpäästöisempään. Raportti kehuu Suomea siitä, että turpeen bonustariffi on onneksi vain väliaikainen, vuoteen 2010, ja kehottaa varmistamaan, ettei sitä jatketa. Raportista on 5-sivuinen yhteenveto.

Suomen luonnonsuojeluliiton kaikkien elossa olevien puheenjohtajien mukaan turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä. Heidän mukaansa uhanalainen suoluonto tarvitsee lisäsuojelu- ja ennallistamisohjelman, jonka tavoitteena on soiden monimuotoisuuden ja hiilitaseen säilyttäminen.[9]

Lähteet[muokkaa]

  • Energiatilasto 2007, Tilastokeskus
  • IEA:n raportin 5-sivuinen yhteenveto.
  1. Turpeen päästöistä bioenergiana vaaditaan lisäselvitystä YLE 21.7.2008
  2. International production of peat 2005, by country
  3. 3,0 3,1 Energiatilasto 2006, Tilastokeskus taulukko 2.7
  4. Torv 2006, Produktion, andvänding och miljökonsekvenser Sveriges officiella statistik
  5. Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2006
  6. KHO:2005:70 (11.11.2005)
  7. Tilastokeskus Energia 2006, 14.3. Valmisteverot, 16 Energia ja päästöt S, N, CO2
  8. Energy Policies of IEA Countries, Finland 2007 Review OECD/IEA, 2008 sivu 71
  9. SLL: Turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä, YLE 27.5.2008


Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka.


Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Digg.comissa Jaa Redditissä