Vapon valitus: Mörninsuo luontoarvoton

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

22. toukokuuta 2009

Vapo valitti suosuojelun lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi huhtikuussa 2009 Vapon Mörninsuon noin 84 hehtaarin turvetuotantoanomuksen. Alue on Pihtiputaalla. Seutukaavassa ja maakuntakaavassa (4/2009) ei ole varattu turvetuotantoa Mörninsuolle. Maakuntakaavassa on varattu turvetuotantoon 106 aluetta. Vapo ei havainnut valituksessaan Pihtiputaan Mörninsuolla suojeltavia luontoarvoja.

Lettosuo[muokkaa]

Alueella on ympäristöministeriön mukaan äärimmäisen uhanalainen lettoneva. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suolla on uhanalaisia kasveja kuten rauhoitetut punakämmekkä ja suovalkku ja uhanalaiset ruskopiirtoheinä, vaaleasara, rimpivihvilä ja mähkä. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hakemus on hylättävä luonnonsuojelullisista ja kaavoituksellisista syistä.

Muutos[muokkaa]

Turpeenotto kohtelee suoluontoa kaikkein rankimmin. Suo kuivatetaan ja siitä poistetaan useiden metrien paksuinen turvekerros. Turpeennostossa suon ekosysteemi tuhoutuu täysin. Kuivatusvesien mukana vesistöihin huuhtoutuu turvehiukkasia, humusta ja ravinteita Suomessa kerätään turvetta 60 000 hehtaarin alalta vuosittain. Turpeenoton jälkeen suo yleensä metsitetään. Palauttamista suoksi voidaan yrittää. Turvekerroksen kasvu entiselleen kestää jopa kymmeniä tuhansia vuosia. Jotkin suopiirteet palaavat nopeammin. Alueesta voidaan kehittää myös kosteikko. Kasvitieteellisesti soita on 60–70 eri tyyppiä: letto, neva, räme, korpi, palsa ja niin edelleen. Letoista hävitettiin 1950-luvulla 95 prosenttia. Yli puolet maamme suoalasta on kuivattu.[1]

Ilmastonmuutos[muokkaa]

Vanhasen II hallituksessa kokoomuksen, keskustapuolueen ja vihreiden energiastrategian mukaan turpeen käyttöä jatketaan ainakin vuoteen 2020. Kukaan hallituspuolueiden kansanedustajista ei jättänyt eriävää mielipidettä.

IEA:n mukaan Suomen turpeen energiakäyttö on ristiriidassa Suomen ympäristönsuojelun kestävyyden kanssa. IEA:n mukaan Suomen bonustariffi turpeelle on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve vähäpäästöisemmäksi energiaksi. Raportti kehuu Suomea siitä, että turpeen bonustariffi on onneksi vain väliaikainen, vuoteen 2010, ja kehottaa varmistamaan, ettei sitä jatketa.[2]

U.S. Geological Surveyn mukaan Suomi vastasi vuonna 2005 yli puolesta maailman energiaturpeen käytöstä.

Vuodesta 1800 turpeen määrä on vähentynyt 10–20 prosenttia ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on suon kuivaus maanviljelykseen ja metsiksi.[3]

Lähteet[muokkaa]

  1. Jari Lyytimäki ja Harri Hakala, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, Gaudeamus, s. 178-9, 244
  2. IEA-raportin yhteenveto 5 s. IEA 26.3.2008
  3. What is Peat?Peat-Portal


Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka.


Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Digg.comissa Jaa Redditissä