Siirry sisältöön

Islantilaiset äänestivät jälleen Icesave-korvaukset nurin

Wikiuutisista

10. huhtikuuta 2011

Islannissa äänestettiin eilen Alltingin päätöksestä numero 13/2011, jonka nojalla maan finanssiministeri olisi voinut hyväksyä sopimuksen Isolle-Britannialle ja Alankomaille maksettavista korvauksista. Kansa torjui korvaukset likimain jakaumalla 60 % vastaan–40 % puolesta.

Tapaus juontaa juurensa islantilaisen Landsbanki-pankin kaatumiseen talouskriisissä. Pankki oli tarjonnut Icesave-brändillä korkeakorkoisia talletustilejä briteille ja alankomaalaisille. Pankin kaaduttua Islannin talletussuoja ei kattanut ulkomaisten tallettajien tappioita, joten Britannia ja Alankomaat korvasivat tappiot tallettajille. Nyt ne vaativat rahoja Islannin valtiolta.

Kansanäänestysjupakka oli kuin toisinto viimevuotisesta. Allting oli hyväksynyt korvaukset, mutta presidentti ei ollut allekirjoittanut päätöstä, joten siitä järjestettiin kansanäänestys.

Hallitus: Verot mietittävä uudelleen

[muokkaa]

Islannin hallitus sanoi lausunnossaan, että se pyrkii huolehtimaan siitä, ettei äänestystuloksella olisi isoa vaikutusta talousohjelmaan. Talous- ja verotussuunnitelmat pitää hallituksen mukaan kuitenkin miettiä aivan uudelleen. Hallitus sanoi olevansa edelleen sitoutunut Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksymään talousohjelmaan.

Hallitus kertoo, että tuoreiden arvioiden mukaan Landsbankin konkurssipesästä voitaisiin maksaa jopa 90 % tallettajien rahoista. Presidentti Ólafur Ragnar Grímsson muotoili asian hieman toisin: hänen mukaansa ”ei ole oikein väittää, etteivät Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat saa yhtään maksuja” ja ”todennäköisesti [britti- ja hollantilaisviranomaisille] maksetaan 7–9 miljardin dollarin rahasummat”.

Presidentin toiminta on jakanut mielipiteitä. Ólafur Ragnar Grímsson on ensimmäinen Islannin presidentti, joka on käyttänyt veto-oikeuttaan ja alistanut parlamentin päätöksen kansanäänestykseen, ja tämä oli jo kolmas kerta. Toisten mielestä voimakasta keskustelua herättävistä poliittisista päätöksistä tulisi jatkossakin järjestää kansanäänestyksiä; toiset katsovat, että presidentin roolin tulisi olla seremoniallisempi ja demokraattisesti valitun parlamentin tahtoa tulisi kunnioittaa.

Alankomaiden ja Ison-Britannian edustajat olivat tyytymättömiä äänestystulokseen. Alakomaiden valtiovarainministeri sanoi, että tapaus menee tuomioistuimen käsittelyyn. EFTAn valvontaviranomainen väitti viime vuonna, että direktiivi 94/19 määrää Islannin maksamaan talletussuojan. Asia ei tähän asti ole edistynyt, koska päätettiin odottaa neuvottelujen ja kansanäänestyksen tulosta, joka olisi saattanut ratkaista asian.

Lähteet

[muokkaa]
Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Redditissä Jaa VK.comissa