Stern: Kuuden celsiusasteen nousuun varauduttava

Kohteesta Wikiuutiset
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

12. maaliskuuta 2009

Melbournen länsipuolella lämpötila nousi 7.2.2009 kaikkien aikojen ennätykseen 47,9 °C

Nicholas Sternin mukaan hänen vuonna 2006 laatimansa Sternin raportti aliarvioi ilmaston lämpenemisen riskit. Hallitukset eivät ole varautuneet riittävästi lämpötilojen kuuden celsiusasteen nousuun. ”Ymmärtävätkö poliitikot, miten vaikeaksi tilanne voi muodostua? Miten tuhoisaa 4, 5, 6 astetta celsiusta olisi? En usko. Nyt arvioiden Sternin raportti aliarvioi riskit ja toimimattomuudesta seuraavat vahingot”, Stern kertoi Guardianille Kööpenhaminassa pitämänsä puheen jälkeen.

Yalen yliopiston tutkija Steven Sherwoodin mukaan yli neljän asteen nousu on ”entistä todennäköisempää”. Bob Watson, Intergovernmental Panel on Climate Changen (IPCC) entinen johtaja varoittaa, että on varauduttava neljän asteen nousuun.

Viiden celsiusasteen nousun aiheuttama merenpinnan nousu uhkaa kaupunkeja kuten New Yorkia, Lontoota ja Tokiota. Sternin raportin mukaan yli viiden asteen nousun vaikutukset olisivat ”katastrofaaliset” ja ”ylittäisivät kaiken inhimillisen kokemuksen”.[1]

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo Potsdamin ilmastokeskuksen johtajan väitteestä, jonka mukaan maapallon 5 °C lämpeneminen voisi romahduttaa ihmispopulaation miljardiin.[2] Tämä väite ei kuitenkaan perustu tutkimusnäyttöön.[3]

Ilmastokokous[muokkaa]

Yli 2 000 ilmastotutkijaa kokoontui Kööpenhaminassa maaliskuussa 2009 päivittäen ilmastotietoja. Tutkijat vetosivat poliittisiin päättäjiin. Ilmastonmuutos on aiheuttamassa peruuttamattomia vaikutuksia maapallolle. Lämpenemisen vaikutukset olisivat valtaisat, Stern ennusti. Britannian ilmatieteen laitoksen mukaan ilmaston kolmen celsiusasteen lämpenemisen vaikutuksesta sademetsistä katoaisi 75 prosenttia.[4] Kööpenhaminassa on ilmastokokous 30.11.–11.12.2009.

Professori Atte Korholan mukaan Kööpenhaminan kokouksessa esitetyt tulokset eivät vielä ole läpikäyneet syvällistä tieteellistä arviointia, joten niitä ei pidä ottaa kiveen hakattuna totuutena.[3]

Tilanne[muokkaa]

Worldwatch-instituutin johtajan Christopher Flavin mukaan maailman fossiilisten polttoaineiden ja sementintuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 37 % vuosina 1990–2007 (22,6 mrd. tn ->31 mrd. tn). USA:ssa kasvu oli 27 prosenttia ja Kiinassa 150 prosenttia (kasvoi 2,3 miljardista tonnista 5,9 miljardiin). Sademetsiä katoaa vuosittain 13 miljoonaa hehtaaria, mistä aiheutuu 6,5 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt. 1990-luvulla hiilidioksidipäästöt kasvoivat prosentin vuosivauhtia. Vuosina 2000–2007 kasvu on ollut 3,5 %/vuosi. Suuri osa kasvusta on Kiinassa.[5]

Kasvihuonekaasupäästöt jakautuivat vuonna 2004 (IPCC): hiilidioksidi fossiilisista polttoaineista 56,6 prosenttia, hiilidioksidi metsien ja turvesoiden hävityksestä ja biomassan hajoamisesta 17,3 prosenttia, metaani 14,3 prosenttia ja typpioksiduuli 7,9 prosenttia. Metaania syntyy karjasta, maan louhinnasta, riisinviljelystä, kaatopaikoilta ja maakaasuputkien vuodoista. Typpioksiduulia syntyy teollisuudesta, typpilannoitteista ja maan raivauksesta.[5]


Päästöt 2004 (IPCC 2007)[6]
Ala %
Energiantuotanto 25,9
Teollisuus 19,4
Metsätalous 17,4
Maatalous 13,5
Liikenne 13,1
Rakennukset 7,9
Jätteet ja jätevesi
huom: Tilasto vuodelta 2004.
Kasvulla 3,5 %/vuosi energiantuotannon ja sementin valmistuksen
päästöt nousseet vuosina 2005-2008 yhteensä 14 %.
2004: päästöt yhteensä 49 mrd. CO2eqv:
fossiiliset polttoaineet 27,7 mrd. tn, maatalous 6,5 mrd. tn
(lannoitus 32 %, karja 30 %, kastelu 14 %, biopoltto 11 % ja riisi 9 %)
ja metsien ja turvesoiden hävitys 8,5 mrd. tn.
Suurimmat päästäjät (CDIAC)[6]
Maa Gt CO2 2005 Osuus 1950-2005
USA 5,8 25 %
Kiina 5,7 10 %
Venäjä 1,5 8 %
Intia 1,4 3 %
Japani 1,2 5 %
Saksa 0,8 6 %
Britannia 0,6 4 %
Kanada 0,6 2 %
Etelä-Korea 0,5 1 %
Intia 0,5 1 %
"HUOM: luvut arvioitu kuvasta eli epätarkkoja, ks. alkulähde"
Hiilen vapautuminen ilmakehään 1750-1990[6]
Gigatonnia
Fossiiliset polttoaineet ja sementin tuotanto 6,4 Gt hiiltä
Maankäyttö 1,6 Gt hiiltä
Maanielut -2,6 Gt hiiltä
Meren sidonta - 2,2 Gt hiiltä
Yhteensä ilmakehään + 3,2 Gt hiiltä
Tonni hiiltä on 3,67 tonnia CO2

Worldwatch-instituutti[muokkaa]

Trooppinen sykloni Nargis Myanmarissa 27.4.2008. 78 000 uhria YK:n mukaan vaikutti 1,9 milj. ihmiseen

Worldwatch-instituutin tutkimusjohtaja Robert Engelmanin mukaan ilmasto on tasapuolinen: kasvihuonekaasut leviävät tasaisesti, ilmakehä ei tunne rajoja. 6,7 miljardia ihmistä hamuaa lisää energiaa, vaikka lämpeneminen on alkanut. Väkiluku kasvaa 78 miljoonaa vuodessa. Sivilisaation jatkuminen edellyttää päästötöntä yhteiskuntaa. Ilmastotieteilijät eivät ole missään vaiheessa epäilleet ilmastonmuutoksen tieteellisiä perusteita tai riskejä. Turvallisuuden vuoksi ihmiskunnan on saatava globaalit päästöt vähenemään reilun vuosikymmenen sisällä riippumatta siitä, miten väestö ja talous kasvavat.[5]

IEA[muokkaa]

IEA:n mukaan meitä ei luotsaa energiatulevaisuutemme kohtalo vaan omat valintamme. IEA:n mukaan on välttämätöntä, että suurin osa investoinneista liittyy energiatehokkuuden kohentamiseen ja uusiutuvaan energiaan. IEA:n mukaan hiilidioksidipäästöjen puolitus vuoteen 2050 mennessä maksaa 45 biljoonaa dollaria eli yhden prosentin BKT:stä. Sternin mukaan siirtymiseen on käytettävä kaksi prosenttia BKT:stä seuraavien vuosikymmenien ajan.[5]

Uusiutuva energia[muokkaa]

Maailman energiakulutus oli 477 eksajoulea (EJ) vuonna 2005. Uusiutuvan energian potentiaali on aurinkovoima 1600 EJ, tuulivoima 600 EJ, geoterminen energia 500 EJ, biomassa 250 EJ, vesi 50 EJ ja valtameret 1 EJ.[5]

Talouden elvytys[muokkaa]

YK:n mukaan kasvihuonepäästöt vähenisivät kuudella prosentilla, jos fossiilisten polttoaineiden tukia poistettaisiin 300 mrd. dollaria. Lisäksi talouskasvu piristyisi.[5]

Worldwatch-instituutin mukaan 200 000 huoneiston energiatehokkuuden parantanut laki loi Saksassa 25 000 uutta työpaikkaa ja säästi 116 000 vanhaa rakennusalan työpaikkaa vuosina 2002–2004, jolloin rakennusala oli lamassa.[7]

Vihreään energiateknologiaan investointi olisi suositeltavaa elvytystä professori Peter Lundin mukaan. Ilmastoratkaisut ovat monessa maassa osa elvytystä. Sen potentiaali olisi 30 000-40 000 työpaikkaa Suomessa vuonna 2020. Saksa on luonut neljännesmiljoona uutta uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden työpaikkaa vuodesta 1995. Yhdysvallat tavoittelee 3-5 miljoonaa työpaikkaa alalle.[8]

Periaatteet[muokkaa]

Robert Engelmanin mukaan ehdotettuihin päästöjenjakoperiaatteisiin sisältyy: tasa-arvo (henkeä kohti), suvereenisuus (sama vähennys %), saastuttaja maksaa (takautuvasti vuodesta 1750 tai 1950)ja maksukykyperiaate (BKT:n mukaan). Asiantuntijoiden mukaan tasa-arvoperiaate on pitkän aikavälin tavoite. Tutkimusten mukaan saastuttaja maksaa ja maksukykyperiaatetta kannatetaan.[5]

Ikävä yllätys[muokkaa]

Ilmastonmuutokseen voi liittyä ikäviä yllätyksiä. Yksi yllätys voi olla Länsi-Euroopan viileneminen. Historiassa lämpötila on laskenut 10 °C 10 vuodessa Grönlannissa merivirtojen vuoksi. Suomikin on Golf-virran ansiosta lämpimämpi uin sijainti muuten edellyttäisi. Golf-virran toiminta perustuu suolapitoisuuden eroihin. Virran toiminnan loppuminen tekisi elämän Suomessa epämiellyttäväksi ja monia kasveja ei voisi viljellä. Illinoisin yliopiston mukaan Golf-virran toiminta lakkaa 50 % todennäköisyydellä tällä vuosisadalla, jos ilmastonmuutosta ei torjuta. Monet tutkijat uskovat Golfvirran pysähtymisen olevan mahdollista. Niin on tapahtunut luonnon vaikutuksesta useasti aiemminkin. Viime jääkaudella näin tapahtui ja Euroopan lämpötila laski 9 °C. Jos se toistuu tällä vuosisadalla, se olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti tuhoisaa Euroopalle ja USA:lle.[9]

Sivilisaatioita on hävinnyt menneisyydessä ylikulutuksen vuoksi – yleensä vesivarojen ylikäytöstä tai metsästyksestä ja kalastuksesta.[9]

NASA Goddard Institute for Space Studies mukaan (12/2005) lämpötila on noussut 100-vuodessa 0,8 °C. Hiilidioksidin lämmitysvaikutuksessa on 25-30 vuoden viipymä, ennen kuin se vaikuttaa täydellä teholla ilmastoon. Siten tällä hetkellä 0,8°C lämpötilan nousu on seuraus vuoteen 1980-mennessä ilmakehään joutuneilla kaasuilla. Sen jälkeen päästönopeus on kasvanut. Jo nyt parhaan arvion mukaan 3-vuosikymmenessä jo aiheutetut päästöt nostavat lämpötilaa 0,7°C lisää. Ihminen on siten aiheuttanut jo 1,5 °C kokonaislämpötilan nousun. Tiedemiehet saattavat yhä keskustella siitä, mikä aiheutti dinosauruksen häviämisen. Siitä ei ole epäilystä, kuka aiheuttaa nykyisen sukupuuton – ihminen. Peruuttamattoman ilmastonmuutoksen estämiseen saattaa olla vain 15 vuotta aikaa.[9]

Tiedemiehet sanovat selväsanaisesti, että vain poliittisten johtajien toimilla on toiveita pysäyttää ilmastonmuutoksesta aiheutuva luonnon ja ihmiskunnan katastrofaalinen tuho. On tavatonta, kuinka monet ihmiset eivät vielä tajua missä vaarassa maailma on, kirjoittaa Paul Brown.[10]

Tiedemiesten vetoomus[muokkaa]

Tiedemiehet vaativat syyskuussa 2009 teollisuusmailta 40% päästövähennyksiä kasvihuonekaasuissa vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Uudet tiedetulokset osoittavat, että päästövähennysten on oltava luvattuja tavoitteita merkittävästi suurempia.[11]

Wikiuutisiin on lisätty uusia uutisia koskien aihetta Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka.

Lähteet[muokkaa]

  1. Global warming 'will be worse than expected' warns Stern The Guardian 12.3.2009
  2. Ilmastokokouksen hyssyttely on turhaa, Helsingin Sanomat 9.4.2009 C6 (ref. HS 26.3.2009)
  3. 3,0 3,1 Korhola, Atte: Ilmastokeskustelun hyssyttely on turhaa. Helsingin Sanomat 2.4.2009
  4. Ilmasto lämpenee pahimpiakin ennusteita nopeammin YLE 14.3.2009
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 Maailman tila 2009, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2009
  6. 6,0 6,1 6,2 Maailman tila 2009, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2009, tilastot: 219-223, CDIAC Carbon dioxide information analysis center cdiac.ornl.gov/trends. Hiili ilmakehään IPCC 2007 alkulähde Oat Ridge National Laboratory 1995
  7. Maailman tila 2009, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2009, s.141
  8. Viherelvytys ontuu pahemman kerran Suomessa YLE 25.3.2009
  9. 9,0 9,1 9,2 Paul Brown, Global Warming, The last chance for change, Lontoo 2006, s. 165, s. 16 s. 43-45, 13
  10. Paul Brown, Global Warming, The last chance for change, Lontoo 2006, s. 69, 13
  11. Copenhagen climate targets must be more ambitious 17.9.2009
Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Digg.comissa Jaa Redditissä