Siirry sisältöön

Tausta: Suomalaisten halutaan työskentelevän kauemmin

Lisää linkkejä
Wikiuutisista

14. maaliskuuta 2009

Suomen valtioneuvosto

Suomen valtioneuvosto ilmoitti yksipuolisesti nostavansa vanhuuseläkkeen alaikärajaa 63:sta 65 vuoteen.[1] Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi saaneensa idean lomaillessaan Rukan hiihtoladuilla. Myöhemmin hän korjasi tarinaa, mutta juttu oli imagotappio – Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Erkka Railon sanoin ”ajatus siitä, että vakavia päätöksiä tehdään keveästi ja nopeasti, – – ei – – näytä Matti Vanhasen imagoa ainakaan parantavan”.

Eläkeiän nostoehdotus oli lähtöisin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) ministeriöstä.[1] Ilta-Sanomien mukaan pääministeri Vanhanen suhtautui alun perin kielteisesti. Katainen olisi lehden mukaan ”syöttänyt” idean Vanhaselle ennen tämän Lapin-matkaa. Katainen oli pahimman kohun aikana lomalla Egyptissä. [2]

Ammattiyhdistysliike ja oppositio kampanjoivat voimakkaasti eläkeiän nostoa vastaan. Palkansaajajärjestöjen Internet-adressiin tuli ensimmäisten neljän päivän aikana yli 100 000 allekirjoitusta.[3] Jutta Urpilaisen (sd.) epäluottamusponnesta äänestettiin perjantaina 13. maaliskuuta, ja hallitus sai luottamuslauseen äänin 108–59.[4] Hallitus oli kuitenkin keskiviikkona 11. maaliskuuta joutunut luopumaan eläkeiän korotuksesta neuvotteluissa ay-liikkeen kanssa.

Taustalla talouskriisi

[muokkaa]

Suomen valtionvelka kasvaa. Näillä näkymin edes tulevan valtionvelan korkojen maksuun ei riittäisi, jos ihmiset jäisivät eläkkeelle vuotta myöhemmin kuin nykyisin. Kun hallitus joutui perumaan eläkkeen alaikärajan korotuksen, se pyrkiikin nyt työmarkkinajärjestöjen avustuksella nostamaan eläköitymisikiä vähintään kolmella vuodella muin keinoin.

Tutkijan mukaan ay-liike sai kiistassa niin ison roolin, että Lauri Ihalainen (kuvassa) on nostettu enemmän esille kuin Jutta Urpilainen.[5]

Hallituksen ja ay-liikkeen sopu

[muokkaa]

SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen (vas.) sanoi, että hallituksen ja ay-liikkeen tällä viikolla tekemä sopimus kertoo siitä, etteivät poliitikot tunne vuonna 2005 tehtyä eläkeuudistusta. Hänen mukaansa sopimuksessa vain toistettiin jo vuonna 2005 sovittu tavoite työurien kolmen vuoden pidentämisestä. [6] Uudessa sopimuksessa kuitenkin aikarajaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi on kiristetty vuoteen 2025, kun vuonna 2005 sovittiin tähdättävän vuoteen 2050.[7]

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja, professori Heikki Paloheimo arvioi eläkekiistan olleen arvovaltakysymys ay-liikkeelle, joka halusi korostaa kolmikannan jatkuvuutta päätöksenteossa. Hänen mukaansa eläkesopu oli Vanhasen hallituksen tappio, mutta Vanhanen yritti politiikalle ominaiseen tapaan selittää tappion voittona. [8]

Kansa vastusti eläkeiän korotusta

[muokkaa]

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan 49 prosenttia suomalaisista vastusti ehdottomasti eläkeiän korottamista asteittain 65 vuoteen, jossain määrin sitä vastusti 21 prosenttia. Kannattajien osuus oli 22 prosenttia. 64 prosenttia halusi hallituksen peruvan päätöksensä ja istuvan neuvottelupöytään työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyselyn tilasivat palkansaajajärjestöt, ja se tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa. [9]

Hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen kannatus laski helmi–maaliskuun kannatuskyselyssä verrattuna aiempaan kannatukseen. Vihreiden kannatus nousi 9,7:stä 10,3 prosenttiin, minkä Anni Sinnemäki arveli johtuvan siitä, että vihreiden kannattajat pitävät eläkeiän nostoa välttämättömänä.[10] Ennen eläkepäätöstä kokoomusta kannatti 24,9 prosenttia suomalaisista, päätöksen jälkeen 22,6 prosenttia. Keskustan kannatus laski 20,2:sta 18,8 prosenttiin. RKP:n kannatus pysyi ennallaan neljän prosentin tienoilla.

Oppositiopuolueet saivat lisää kannatusta: SDP:n kannatus nousi 20,4:stä 21,1 prosenttiin, Vasemmistoliiton 7,8:sta 8,2 prosenttiin ja kristillisdemokraattien 3,5:stä 4,1 prosenttiin. Perussuomalaisten uusi kannatusluku on peräti 9,2 prosenttia, kun kannatus oli aiemmin 8,2 prosenttia.

Suomalaiset eläköityvät entistä myöhemmin

[muokkaa]

Suomalaiset työskentelevät jo entistä vanhempina: 55–59-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna ennätykselliset 70,3 %, kun se vuonna 2004 oli 65,7 %. EU:ssa keskimääräinen työnjättöikä on 61,2, Suomessa 61,6 vuotta. [11][7]

Lähteet

[muokkaa]
  1. ↑ 1,0 1,1 Mölsä, Jouni: Katainen: Eläkeiän nostoidea peräisin VM:stä HS.fi. 14.3.2009. Viitattu 14.3.2009.
  2. ↑ Eläkeiän nosto lähti Kataiselta 14.3.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.3.2009.
  3. ↑ Tilastot Adressit.com. Viitattu 14.3.2009.
  4. ↑ Hallitus sai eduskunnan luottamuksen eläkeriidassa HS.fi. 13.3.2009. Viitattu 13.3.2009.
  5. ↑ NÄKÖKULMA: Rukan latu sai pääministerin liukastumaan - kuka hyötyy? Yle Uutiset
  6. ↑ Korhonen, Risto: Poliitikot eivät tunne vuoden 2005 eläkeuudistusta 13.3.2009. Kansan Uutiset. Viitattu 14.3.2009.
  7. ↑ 7,0 7,1 Paisuva valtion velka vie suuren osan lisätyövuosien tienesteistä. Verkkouutiset
  8. ↑ Huru, Jouko: Ay-liike voitti arvovaltaa ja poliittista valtaa 13.3.2009. Kansan Uutiset. Viitattu 14.3.2009.
  9. ↑ Kaksi kolmesta vaatii eläkeiän noston perumista HS.fi. 8.3.2009. Viitattu 14.3.2009.
  10. ↑ Sinnemäki: Vihreiden kannattajat eläkeiän noston kannalla 14.3.2009. Viitattu 14.3.2009.
  11. ↑ Mulari-Ikonen, Anja: Vinkkinä kiistaan: Suomalaisten eläkeikä lähestyy Ruotsin tasoa Kauppalehti.fi. 11.3.2009. Viitattu 14.3.2009.
Jaa uutinen: Jaa sähköpostitse Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa Redditissä Jaa VK.comissa


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikinews.org/w/index.php?title=Tausta:_Suomalaisten_halutaan_työskentelevän_kauemmin&oldid=20197”